Kesäkeittiötä ja elämästä riemuitsemista

Mistä on tehty täydellinen kesärentoilulauantai? Tänään se on tehty pitkästä pyörälenkistä ja melko herkullisesta päivällisestä parvekkeella oman maailman rakkaimman ihmisen kanssa. Takana on varsin vaihderikas viikko, jonka jäljiltä ollaan oltu todella rentoilulauantain tarpeessa. Viikkoon on mahtunut ilon hetkiä yhdessä rakkaiden kanssa, mutta myös suuria huolia. Eli toisin sanottuna elämää koko kirjossaan. Nyt kuitenki kaikki on hyvin ja se on merkki siitä, että taas on aihetta juhlan.

Google löysi ruokakaupassa Inkan blogista herkullisten quesadillojen ohjeen ja tuntia myöhemmin nautittiinkin jo meksikolaista herkkua omalla partsillamme. Siinä syödessä väkisillä ajatukset lensivät KOLMEN viikon päähän, jolloin meillä on mahdollista tilata quesadillaa aitojen meksikolaisten tekemänä USA:n ja Meksikon rajalla! Huh huh ja huiih!

Pakko sanoa, että rakastan meidän talon vehreää takapihaa ja olen todella kiitollinen tästä asunnosta, jonka satuimme puolitoista vuotta sitten löytämään. <3 Nämä 50 neliötä riittää meikäläiselle paremmin kuin hyvin.

Meillä ei ole parvekepöytää, mutta tällaiset pikkuseikat eivät minua pysäytä, jos saan päähäni ajatuksen päivällisestä parvekkeella. Pyykkiteline toimi aivan kelpona pöytänä. Eipähän voinut hotkia, sillä hutera alusta vaati huolellisen suupalojen leikkaamisen. Kerrankin myös O.C:sta ostetuille lasinalusille oli todellinen käyttötarve, kun aluset pitivät lasit pysyssä ristikkoisella alustalla :)

Harmittelen nyt, että emme tulleet lähteneeksi päivällisen jälkeen alas grilli"katokseen", sillä jotkut naapurimme viihtyivät siellä grillauspuuhissa saman aikaa kuin me täällä paria kerrosta ylempänä. Huomasin heidän puhuvan englantia ja tuli mieleen, että olisi kyllä pitänyt mennä pitämään seuraa heille! Samalla olisi voinut aktivoida enkku-skillssejä ja elää elämää, kuten reissuilla, jossa tällaisissa tilanteissa juuri tutustuttaisiin kanssatravellereihin. Mutta eipä menty ja eipä sitten tunneta edelleenkään yhtään naapuria :( Oma vika.

Kesän tokat mansikat maistuvat edelleen niin makoisilta.

Nyt istun läppäri sylissä sinisessä löhötuolissa ja mietin, että life is good! Huoleton elämä on haurasta ja onnen hetkistä tulee nauttia aina kun siitä voi. Nyt nautin lämpimästä illasta kotini parvekkeella ja jos Luoja suo - nautin takuulla sydämeni kyllyydestä matkasta Amerikkaan kolmen_viikon_päästä.

(Majoituksia on muuten tässä vaiheessa varattuna 14 yölle... eli about puolet vielä puuttuu ja kaksi täyttä viikkoa ja risat lähtöön! Sanon jei, seikkailu tulossa! Vinkkejä San Franciscossa yöpymiseen otetaan erittäin lämpimästi vastaan, jos jollakulla sattuisi vielä olemaan...)