Matkatrilogia (1) - Värikäs USA-roadtrip

Ei voi olla oikeasti totta kuinka kauan tämä postaus on ollut tekeillä! En tiedä itkeäkö vai nauraa... Kesän reissu on mielestäni kaivannut yhteenvetoa, sillä muuttuihan reittikin hieman siitä alkuperäisestä, jonka täällä blogissa esittelin aikoinaan. Ja kaikkia kivoja kuviakin on julkaisematta. Tämän kuukausia mielessä työn alla olleen postauksen yhteydessä olen kuitenkin oppinut pari asiaa itsestäni, joten se on kai hyvä puoli tässä vitkastelussa.



Ensinnäkin. Olen huomannut, että en ole menneiden haikailija. Jos pitää valita muisteleeko menneitä vai kirjoittaako nykyhetkestä tai tulevasta, niin kaksi viimeksi mainittua ajavat edelle. Toisekseen olen tajunnut, että reissut vaikuttavat minussa siten, että ne pienet suuret hetket matkoilla tulevat tärkeiksi rakennuspalikoiksi siihen, että elämä tuntuu rikkaammalta kotioloissakin. Tästä olen kertonutkin aiemmin (Tombstonen aamiaisburritot kotona aamupalapöydässä jne.) Olen huomannut, että jotkut ystävistäni tykkäävät muistella matkoja konkreettisemmin ja tuntevat suorastaan pahaa oloa siitä, että se kaikki on ohi. Minä ajattelen paremminkin, että kun se kaikki on joskus ollut mahdollista - on se mahdollista uudelleenkin ja käytän kaiken energian sen todeksi saattamiseen.

Kaiken tämän seurauksena päädyin matkatrilogia-postaukseen. Ensimmäinen osa kertoo viime kesän roadtripistä, toinen osa kertoo siitä kuinka se (ja matkat yleensä) saadaan toteutumaan ja kolmas osa kertoo seuraavasta matkasta, joka on muuten jo varattuna! ;) Sain ihanalta Deep Red Blues blogin Kealta hauskan haasteen ja toteutan tämän ensimmäisen osan sen ympärille käärittynä. Idea lyhykäisyydessään on postata kuvia eri värikategorioista. Lisäisin pari väriä alkuperäiseen haasteeseen...





Merkitsin ylimpään karttaan neliöinä mihin tässä postauksessa esitellyt eri värit sijoittuvat. Alempi kartta kertoo taas toteutuneen roadtrip-reitin kaupunkeineen. Lisäksi vietimme kaksi yötä Chicagon esikaupunkialueella lentokenttähotellissa. Koska sekä mennessä että palatessa lennot olivat niin pahasti myöhässä, emme ehtineet näkemään itse Chicagoa ollenkaan vaan sen sijaan ituskelimme vähän pidempään Minneapolisin ja San Franciscon lentokentillä. Se ei  kuitenkaan fiilistä pilannut. Nautittiin yksi reissun parhaista aamuista viimeisenä päivänä Chicagon lentokenttähotellin uima-altaalla ja se hetki jo pelkästään riitti sinetöimään sen, että pian on päästävä uudelleen pulikoimaan Amerikan auringon alle :)

Ja sitten niihin väreihin:



Orange - Oranssi
Osavaltion rajan ylityksen tunnistaa Amerikassa tienvarressa olevista kuvitetuista kylteistä, joiden edessä poseeraaminen on yleistä huvia roadtrippaajien keskuudessa. Tässä team UlMa Arizonan ja Utahin rajalla.

White - Valkoinen 
Valkoista on tietenkin New Mexicon White Sandsin kansallispuiston vitivalkoisena hohtava hiekka. Kirkkaana porottava aurinko saa myös Tyynen valtameren horisontin maalattua häikäisevän valkeaksi ja kuvaparin alempi kuva onkin Los Angelesin Venice beachiltä. (Sori Kea, en voinut aina pysyä vain yhdessä kuvassa per väri...)

Blue - Sininen
Las Vegasin pyramidihotelli Luxorin turkoosin sininen uima-allasalue taitaa olla suurin uima-allaskompleksi, jossa olen ikinä pulikoinut. Muistan tarkasti, miltä tuntui astella sinne tuhansien hiekka-aavikolla ajettujen kilometrien jälkeen. Keidas, jossa oli vieläpä bileet käynnissä! Dj soitteli musiikkia, Rihannan näköiset kauniit ihmiset tanssivat vedessä ja aurinko laski maalaten palmujen reunustavan horisontin neonväreihin. Ah!

Sinistä oli myös raidat erään Venicen kanaaleilla vietetyn päivän asuissa minulla ja vanhalla kuomallani Paxulla. Melkoinen vankikaksikko?

Green - Vihreä
Erilaisia istutettuja vihreitä edustivat kaktukset Tucsonissa (AZ) ja viiniköynnökset Escondidossa (CA). Kumpiakaan en ollut koskaan ennen nähnyt, joten ensitapaaminen oli elämyksellinen ja syytä painaa mieleen.

Red - Punainen
Kun Henutin ("Ulletin"-lempinimen keksijä muuten!) käveli Los Angelesin kaduilla punaisessa mekossaan ja koroissaan, niin siinä päät kääntyivät. Punainen ansaitsee siis valinnaksi Heinin mekon. Hauskan punaiset olivat myös sightseen-bussien istuimet San Franciscossa

Yellow - Keltainen
Reissun puolivälissä vietimme peli-iltaa Escondidossa Lauran ja Jounin luona. Illan ohjelmaan kuului meidän tuliaiseksi tuoman Piñatan rikki pätkiminen isäntäparin autotallissa. Keltaista illassa oli autotallin keinovalo ja Piñatan maha. Autotalli on pakko mainita tässä, sillä se on yksi Maken reissun suurimpia ihastuksen aiheita ellei jopa suurin. Oma autotalli, jossa on vieläpä jääkaappi täynnä asennusjuomia - en kestä!, sanoisi Make, jos käyttäisi sellaisia ilmauksia.

Keltaista valoa kajasti myös hylätyn Alcatraz-vankilan selleistä San Franciscon edustalla pari viikkoa autotallin taakse jättämisen jälkeen. Kierros elokuvistakin tutulla vankilasaarella illan pimentyessä oli niin ikään Maken ja myös meidän muiden reissun suurimpia elämyksiä.  

Black - Musta
Tulee mustaa, kun ei ole valoa. Kallion sisässä valoa harvemmin on, ellei kyseessä sitten ole aaltoilevana taivasta kohti nousevat Antelope Canyonin punaiset seinämät, joiden välistä valonsäteet pääsevät karkailemaan kallion sisälle. Kolme sanaa: Pagen kaupunki (yksi sana) ja Antelope Canyon (toinen sana) - kannattaa vierailla!!! (kolmas sana). 

Purple - Violetti
Lauran ja Jounin etupihaa reunustaa ehkä maailman upein violettikukkainen puu, mikälie nimeltään. Tulen aina muistamaan ihanan istäntäparimme violettikukkaisen puun talon asukkeina. 


Gray - Harmaa
Ah, sielu lepää kun katson harmaata maantietä, jota valkoinen Nissan Bathfinderimme kiisi pitkin Texasin, New Mexicon, Arizonan, Nevadan, Utahin ja Californian maitaja mantuja. Harmaa ei kuulu lempiväreihini, mutta tämä on yksi niistä asioista, joissa silmä lepää harmaata katsellessa.

Brown - Ruskea 
Väreistä jaloin (hahhah) - ruskea - oli harmaan ohella elementissään roadtrip-maisemassa. Ruskeita sähkö- ja puhelinpylväitä, vuorenrinteitä, kuumuuden kuivattamia mättäitä ja erisävyistä maa-ainesta. Mieli halajaa takaisin näihin maisemiin, varmasti vielä monta kertaa.

Laitan värihaasteen eteenpäin tällä kertaa Sannalle, Heidille ja Marjolle.

4 kommenttia

  1. Tää oli aivan ihana postaus Ulletin! Mullakin oli aluks useampi kuva joka kategoriasta, mutta ekaa kertaa varmaan ikinä pyrin karsimaan jostain jotakin. Mun matkasta on vaan pari viikkoa, mutta äidin kanssa juonitaan jo seuraavaa. Äiti sano, että pitää mennä äkkiä kun se vielä pystyy kävelemään... :D

    Ja mun suosikki on tuo viimeinen harmaudesta riippumatta. Ihan mahtava maisema!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kea, tää oli kyllä mukava haaste, vaikka raameissa pysyminen olikin ihan mahdotonta :D Se sun vastaavan postauksen puneinen kuva on ihan mahtava, oon miettinyt sitä monesti! Ja määkin tykkään ehdottomasti eniten tuosta vikasta kuvasta.

      Ja jee uudelle reissulle! Way to go!!!!

      Poista
  2. Kiitos haasteesta Ulla - viimeinkin koppi otettu vastaan, ja oma väriterapia kuvina löytyy nyt blogista http://siveltimella.blogspot.fi/2013/09/variterapiaa.html :) Yay!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, niitä on aina kiva saada!