Innostus-seminaarissa

Meillä oli tapana käydä huippuseminaareissa työkaverini Anun kanssa Lokkaali-hankkeessa vielä työskellessämme. Matkustimme usein Helsinkiin ja palasimme Ouluun superinspiroituneina tilaisuuksien annista.

Pitkästä aikaa sähköpostiini tippui kutsu seminaariin, johon ilmoittauduin yhtä suurin odotuksin kuin vallan ennenvanhaan. Innostustalous-nimiseen seminaariin Finlandia-taloon oli kutsuttu puhumaan Jari Sarasvuo, Susanna Rahkamo, Mikael Jungner ja Lauri Järvilehto muutamia nimiä mainitakseni. Tästä täytyy tulla mielenkiintoista, ajattelin.


Ja tulihan siitä. Entiseen malliin istuin yleisössä kynä muistiinpanoista sauhuten ja vain omaksi ilokseni. Voi kuinka olenkaan kaivannut tätä! (Vanhan työn muistot palasivat mieleen muuten myös muistiinpanovälineistäkin, jotka jaettiin ovella - ne olivat ihan samanlaiset eko-kynät ja vihkot, jotka mekin tilasimme järjestämämme hankkeen suureen päätösseminaariin vieraille.) No mutta mitä sitten kirjoitin ylös?

  • Jari Sarasvuo/Lauri Järvilehto: "Siellä missä intohimo ja maailman tarpeet kohtaavat, on sinun kutsumuksesi."
  • Susanna Rahkamo: "Kun on loistava tiimi, voi muuttaa maailmaa." - - "Mikä meitä motivoi? Merkitys, taituruus, toimintavapaus."
  • Mikael Jungner: "Vanhakantaisessa hallintavalta-yrityksessä työntekijässä arvostetaan ahkeruutta, tottelevaisuutta ja osaamista. Ketterässä nykyaikaisessa firmassa arvostetaan sen sijaan intohimoa, luovuutta ja taitoa. Intohimoiset ihmiset ovat vaarallisia vanhan mallin hallintavalta-yrityksessä. -- Maailma on mennyt niin monimutkaiseksi, että sitä ei enää hallitse oikeasti kukaan, silloin on parempi malli toimia ketterästi."
  • "Intohimoa on se, joka vie sinut rutiinien ja henkilökohtaisen häpeänkin yli."

Jungner ja Pekka Pohjakallio puhuivat siitä, miten maailma on muuttunut hirveästi, mutta työelämän käytännöt ovat pitkälti monessa paikassa edelleen tehdastyöhön istuvan hallintavallan alla. Esimerkiksi toimistotyöajat ja kellokortin leimausvelvoite kertovat tästä, vaikka liukuhihnaminen tehdastyö on pitkälti vaihtunut ajattelutyöhön, ja ajan mittaamisen sijaan tuottavuuden seuraamisen soisi olla keskiössä. Käynnissä on murros, jossa siirrytään ulkoisesta johtamisesta sisäiseen johtamiseen. Kaikki puhujat toistivat vähän eri sanoilla tutkimustuloksia siitä, että nykyajan työntekijää motivoi ennen kaikkea työn merkityksellisyys, aikaansaamisen tunne ja autonomia.

Filosofian akatemian perustaja Lauri Järvilehto kertoi, että Gallupin 140 000 ihmistä käsittäneen tutkimuksen mukaan työntekijöiden innostus vaikutti selvästi yrityksen tulokseen. Innostuneiden ihmisten keskuudessa tuottavuus paranee huimasti ja burnoutteja esiintyy hulppeat 125 % vähemmän kuin ei-innostuneiden työntekijöiden keskuudessa. Innostuneet ihmiset ovat luovempia, oma-aloitteisempia ja sairastavat vähemmän.


Minä olen viime aikoina kokenut suurta innostuneisuutta muoti-, matkailu- ja bloggausharrastusten parissa. Tänään hyvää oloa virtasi, kun uuden Glorian kansi muistutti huippukivasta Helsinki Fashion Weekendistä ja pukemani ihana Mariina loisti kannessa keskimmäisenä :)

Innostumisesta puhumista pidetään Suomessa vieläkin vähän nolona juttuna ja sen saarnaamisen edelläkävijät Jungner ja Sarasvuo ovat joutuneet kestämään kovaa irvailua ja halveksuntaa. Monia suomalaisia organisaatioita johdetaan vielä tiukasti vanhaan malliin ylhäältä alas, mutta muutos on tulossa vääjäämättä.

Jungner kertoi vierailuistaan San Franciscon Piilaaksossa ja havainnoistaan, kuinka siellä maailman kärkifirmoja, kuten Googlea, Facebookia, Microsoftia, Yahoota jne, pyöritetään pelkästään innostuneiden ihmisten kautta ketterästi tarjoamalla merkityksellistä ja vapaata työkulttuuria. "Vaikka suomalaiset pomot eivät siitä ehkä tykkää, jyrinä kuuluu jo Piilakson suunnalta. Muutosta ei pääse enää karkuun" Jungner naurahti.

Lauri Järvilehdolla (jonka kirjan parissa muuten teimme Eveliinan kanssa kutsumuskartaa) on unelma, että vuoden 2023 Suomessa olisi normaalia herätä maanantaiaamuna töihin ja ajatella: “Jee! Pääsen taas tekemään hienoja juttuja ihanien ihmisten kanssa.” Samaan unelmaan on helppo tarttua! Järvilehdon ideaan unelman todeksi saattamisesta voi lukea tästä.

Jos muuten haluaa tarkistaa oman tilanteen työn innostavuudesta, on siihen Työterveyslaitoksella oikein testi olemassa. Taidanpa mennä tekemään sen. Menkää tekin!

2 kommenttia

  1. Mahtava aihe! Itse muuten kirjotin just asiaa liipaten yhteen kolumniin http://kollega.fi/2013/09/kokeile-uutta/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon samaa mieltä, että tää aihe on kyllä mahtava. Olipa kiva lukea tuo sun kolumni, tosi hyvin kirjoitettu! Tavallaan tohon uuden oppimiseen liittyen, mää olen viime havahtunut siihen, miten monet asiat, jotka kiinnostaa nyt mua, kiinnostaa myös muita mun ikäisiä. (Esim. se Y-sukupolvi-juttu ja tämä innnostus-juttu on kiinnostanut selvästi meitä molempia :). Ja tästä havainnosta tuli sellainen wau-fiilis siitä, että vitsi mikä matka elämä on! Että miten ei vielä tiedetä, että mitkä asiat meitä kiinnostaa nelikymppisinä ja viiskymppisinä. Sitten ku ne on minusta siistejä juttuja, niin tod näk mun ikäryhmä on myös intona niistä. Heh sekavaa, en tiedä saako tästä kiinni, mutta mää oon vaan ollut fiiliksissä siitä että ei vanhetessa tartte elämästä tulla tylsää, koska sitten kiinnostaa ne asiat, mitkä sitten kiinnostaa. Hoksaatko pointin? :)

      Poista

Kiitos kommentista, niitä on aina kiva saada!