Eräs Roadtrip Porvooseen

Viime viikon lauantaina saimme idean lähteä extemporee roadtripille Porvooseen!

Kaikki lähti siitä, kun Paksulla oli esitys Vantaalla ja vakioyleisö, eli me, suuntasimme Tanssiteatteri Raatikkoon Kamalan Velhon ensi-iltaan. Näytös oli huippuhyvä ja poistuimme ulos kauniiseen päivään energiaa ja hyvää fiilistä pursuten. 

Katselin näitä kahta kuomaa auton edessä ja siitä se ajatus sitten lähti. Voisihan sitä koti-Suomessakin vähän roadtrippailla, kun ei ole kiire mihinkään. Show'n päätähden täytyi jäädä teatterille, joten matkaan lähdettiin tällä kertaa kolmisin. 

Ensin yritettiin kuitenkin hoitaa bloggarin perusvelvollisuudet eli päivänasu-kuvat. Mutta aina ei voi ihan onnistua... Kamerasta löytyi tarjolle joko ylivalottuneita naamoja tai sitten öö vähän vähemmän tasaisesti valaistuja naamoja... haha! :D

Pian oltiin perillä Porvoossa ja mikä huippukiva paikka 40 km päässä Helsingistä löytyikään! Kyllä hymyilytti vähemmästäkin.

Käveleskeltiin ympäriinsä pitkin Porvoon vanhan kaupungin katuja ja nautittiin uskomattoman lämpimästä syyskuun puolivälin päivästä. Meikä tietysti koko ajan pari askelta jäljessä kameran räpsyessä ja hidastaessa matkantekoa. 

Syksyn leimuavat värit yhdistettynä t-paitakeliin - ah, eipä juuri paremmasta väliä!

Kävellessä tuli lopulta nälkä. Ja sehän ei haitannut, sillä koko matkan idea oli syntynyt siitä, ettei keksitty Helsingistä hyvää ruokapaikkaa, johon voisi mennä siten, että saisi auton kätevästi parkkiin. Hyvä niin sillä löydettiin aivan helmi safkaamismesta - Surf! 

Surf oli sisustettu Amerikka-roadtrip- ja surffityyliin. Seiniltä löytyi isoja kuvia San Franciscon Golden Gate -sillasta, Los Angelesin Downtownista ja monista muista paikoista, joita näimme oikeina versioina kesän roadtripillämme. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä, että jäisimmekö tänne syömään herkkupäivän päivällistä.  

Ja vaikka kello kävi jo kuutta, tarkeni jäädä ulos syömään. Kyllä pihvi maistui käsittämättömän hyvältä treeniviikon jälkeen Amerikka-ravintolan patiolla kauniissa Porvoon maisemissa. 

Ruuan jälkeen ravintolan läheisyyteen oli tuotu tyrkylle auto, joka sekin olisi sopinut Jenkki-tyyliin. Valitettavasti se ei kuitenkaan ollut meitä varten ja jatkettiin matkaamme apostolinkyydillä.

Hämärä alkoi hiljalleen laskeutua kaupungin ylle tehden Porvoosta entistä kauniimman lukuisissa väreissään.

Syksyn lehdet, vanhat puutalot ja punaisena hehkuva aurinko loistivat kilpaa...

Maken laukun kanssa.

Vielä päätimme kivuta kukkulalle katsomaan Porvoon vanhaa kirkkoa.

Ja sen pituinen se. Saagan täytyy lopulta loppua, mutta aivan varmasti suuntaamme kaupunkiin vielä uudelleen. Viimeistään ensi kesänä, mutta heittipä Heini ilmoille ajatuksen Porvoon joulutorilla vierailemisesta. Sen täytyisi olla tunnelmallisinta ehkä ikinä. Mutta ei korkokenkiä Porvoon mäkisille mukulakivikaduille talvella. Se on hyvä pitää mielessä. 

Ps. Vanhasta kaupungista matka jatkui hylätylle rautatieasemalle, joka on pääosassa tässä postauksessa.