Viisvuotissuunnitelma

Luin vasta hyvän blogipostauksen, jossa sanottiin, että viisvuotissuunnitelmat ovat pois muodista ja nyt on in keskittyä olemaan vain onnellinen. Olen vahvasti samaa mieltä, mutta siitä huolimatta viikonlopun aikana päässäni kehkeytyi viisvuotissuunitelma kuin itsestään. Kuinkas muutenkaan.

Postauksen kuvat ovat eiliseltä luisteluretkeltä, joka on osoitus siitä, että nykyisyys on täynnä arvokkaita hetkiä, vaikka tulevaisuus onkin pyörinyt mielessä. Oli mahtavaa olla mukana kokemassa pienen ihmisen ensimmäiset haparoivat liut luistinten päällä. Tuli mieleen, että tätä vielä vanhana Key Westissä huvilan terassilla muistellaan. Älkää kysykö mistä se Key West tohon luisteluun tuli...





Mutta mistä alottaisinkaan. Päässäni toimii tee-se-itse-matkatoimisto, joka on avoinna niin arkisin kuin viikonloppuisinkin - etenkin viikonloppuisin. Omiin tarpeisiini toimistoni on räätälöinyt valmiiksi kolme eri roadtrip-suunnitelmaa Amerikkaan, yhden Eurooppaan, yhden junamatkan rannikolta rannikolle Jenkeissä sekä kyläilyreissut Japaniin ja Etelä-Koreaan. Muutamalla pienellä viilauksella näistä voisi muokata toimivan maailmanympärimatkasuunnitelman, mutta realiteetit puhuvat vahvasti sen puolesta, että se ei vain ole mahdollista rahan puolesta tällä hetkellä, vaikka kuinka kekseliääksi alkaisi. 

Sitten koitti perjantai ja Make soitti mulle Oulusta ja mainitsi sivulauseessa, että "se on muuten varmistunut, että lähden kahdeksi viikoksi työmatkalle Seattleen helmikuussa." Seattleen! Amerikkaan, IHOP-pannukakkujen maahan, valaiden ja delfiinien kaupunkiin, ikivihreiden metsien alueelle, Washingtonin osavaltion Seattleen, jossa emme ole vielä käyneet! Kamala kateellisuuskohtaus suisti myöhäisiltapäiväni raiteiltaan. Miksi minä en ikinä pääse työmatkalle ulkomaille, vaikka olisin koko elämäni ollut valmis hyppäämään koneeseen vaikka siltä samalta istumalta! Miksi miksi!

Saatoin muutaman epätoivoisen viestin laittaa menemään tuskani ymmärtäville ihmisille Facebookissa ja koitin käsitellä tunteitani. Koska pyrin olemaan ratkaisukeskeinen ihminen tällaistenkin lamaannuttavien tilanteiden ja tunteiden edessä, aloin miettiä mahdollisuuksiani. Mukaan on turha yrittää ängetä, onhan minulla työvelvollisuuteni ja tuskinpa muutenkaan otettaisiin.

Ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jäi ajatus, että jos tällaista kerta näin paljon haluan, pitää minun alkaa muokkata elämääni sellaiseksi, että se voi jonain päivänä olla mahdollista myös minulle.



Monta asiaa pitää ihmisen oppia ja aina aluksi tuntuu vaikealta 

Olen jo aiemmin pyöritellyt mielessäni opiskelua, kun työpäivät teeman äärellä kerran nykyisin vietän. Ensimmäinen ajatus oli lähteä opiskelemaan journalismia, mutta olen sittemmin hylännyt ajatuksen, koska A) minulla on jo yksi kulttuurialan medianomi-tutkinto ja B) opintojaksoluettelo osoitti, että opiskeltavat aineet eivät ole kovin kiinnostavia sittenkään. Sitten tänä kateuden sumentamana perjantai-iltapäivänä tajusin, minun pitää lähteä matkailualalle!

HAAGA-HELIA tarjoaa Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelmaa aikuisopiskeluna. Opetussuunnitelma on räätälöity siten, että sen voi suorittaa työn ohessa. Viikonlopun asiaa puntaroituani tuntuu vahvasti siltä, että alan lukemaan pääsykokeisiin! Aloitan pitkäjänteiseen työn sitä kohti, että jonain päivänä saan upottaa päiväni matkailuun ja saan siitä vieläpä rahaa. Opiskelu tarjoaisi itsessään jo kaikkia mahtavia mahdollisuuksia, kuten vaihto-opiskelun, työharjoittelut, opintomatkat...





Olen niin innoissani, että oli pakko kirjoittaa tästä, vaikka enhän edes tiedä voisinko päästä sisälle. Koe pitää sisällään matematikkaa, joka ei ole vahvuuteni ja voihan muitakin vastoinkäymisiä vielä matkalle tulla. Mutta eikö aina kannata yrittää? Kertokaa miltä tämä viisvuotissuunnitelma teidän mielstä kuulostaa?

Viimeisen kuvan luisteleva pariskunta meni muuten eilen kihloihin Jääpuistossa ja kaiuttimista soitettiin heidän rakkaudelleen omistettu kappale. Jos punapipoinen mies uskalsi kosia, kai minäkin uskallan tavoitella omaa unelmaani, vaikka se onkin pitkässä kuusessa?

11 kommenttia

  1. Voi Ulla! Meinasi itku tulla... Teksti voisi olla nimittäin minun kirjoittamani, -jos osaisin kirjoittaa näin hyvin :) Ei ole nimittäin kuin kaksi päivää aikaa, kun itsekin pohdin matkailualan opintoja täydellisenä ratkaisuna ikuiseen matkakaipuuseeni. Toivotan siis jättimäisen isosti tsemppiä suunnitelmiisi ja miljoonasti lykkyä! Go Go go! :) Ja Seattle! Aina halunnut sinne(kin)! Ja aina halunnut duunin jossa pääsee työmatkoille ;) hihh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KIITOS SANNA <3 Vitsi mikä sielunsisko oletkaan <3 Ihana, että voidaan ispiroida toinen toisiamme. Joko jaksaisit taas ajatella opiskelua edellisen rutistuksen jälkeen? :)

      Poista
    2. Tää on parasta inspiraatiota <3 Hullu ruokkii hullua, tshihhhh ;DDD Viimeksi kun opiskelin, totesin etten enää koskaan työnohella aloita opiskelua...liian rankkaa. Mutta toisaalta olen aikaisemmat tutkintonikin opiskellut työn ohella. Kaikesta selviää! Ja toden totta, nyt se on taas alkanut tuntumaan yhdeltä varteenotettavalta vaihtoehdolta ;)

      Poista
    3. En voinut uskoa kun luin tätä teidän keskustelua! Just ennen lomaa tutkailin matkailualan opintoja ja pudistelin itsekseni päätä, kun tajusin että ei siinä mennyt kuin kolme vuotta edellisestä valmistumisesta :D Ja niin samaa vannoin kuin Sannakin, että kaksi paperia työnohessa saa riittää ja opiskelut tässä elämässä ainakin kymmeneksi vuodeksi! Ehkä sitä istutaan vielä Porvoossa samassa pulpettirivissä ;) Ihania ootte <3 -Milla

      Poista
    4. "Hullu ruokkii hullua" tuo on hyvin sanottu :DD On niin ihana ku ispiroidaan toinen toisiamme vai mitä! Ja sinäkin Milla, mahtavaa! :) Mitähän kaikkea me vielä ehditään hih :) Oli nii hauska lukea teidän kommentteja <3

      Poista
  2. Hei, sähän elit hetkessä ja teit hetkessä viisivuotissuunnitelman ;) Aivan huippua, mä tsemppaan! Itse oon kans miettinyt opiskelua ja aionkin mitä luultavimmin hakea nyt keväällä johonkin kouluun.... Ja koska me ollaan motivoituneita ja innostuneita, me päästään sisään, eiks je! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti Laura! "elit hetkessä ja teit hetkessä viisivuotissuunnitelman" LOVE IT! :) Ja rakastan myös tota vikaa lausetta, todellakin näin se tulee menemään! Mitä sää oot miettinyt opiskelevasi? Voidaan sitten tsempata toisiamme kun ollaan taas "koulukavereita" ;)

      Poista
  3. Hyvä Ulla ja Laura! Tää suunnitelma kuulostaa mahtavalta, valtava tsemppi sille!! Mun mielestä mikään tässä maailmassa ei ole niin inspiroivaa kuin rohkeat ihmiset jotka tietävät mitä haluavat ja ovat valmiita paiskimaan niska limassa töitä sen eteen, mutta rennolla meiningillä (ainakin ulospäin), mistä oon ihan varma että nääki tuut sen tekemään. Koskaan ei oo liian myöhäistä suunnata kohti omia unelmiaan, ja tuo kuulostaa just sulta! Ja vielä sata huutomerkkiä perään!! : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, ihana saada tsemppaajia tähän suunnitelmaan! =)))

      Poista
  4. Heh, viikonloppuna Googlailin maisterin tutkintoja ja ehdin jo innostua kovasti kulttuurimatkailun koulutuksesta. Tarkemmin opintosuunnitelmaa luettuani siinä olisi pitänyt asua ja opiskella kaksi vuotta täyspäiväisesti Rovaniemellä. Toivottavasti tuo sinun koulutusvaihtoehto ei tuota samanlaista pettymystä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei mikä takapakki. Onpa kurja, ku olit jo kerennyt innostua. Jospa Haaga-helia ei lähetä Rovaniemelle! :)

      Poista

Kiitos kommentista, niitä on aina kiva saada!