Niin mentiin siis koulun jälkeen tähän eilen löytämääni musikaali-ravintolaan uudestaan syömään tänään, koska kaipasin piristystä päivään tuntien jälkeen. 
Uusi luokka ei odotetusti tuntunut yhtä mieluisalta kuin edellinen. Tunteja hallitsi jonkun Afrikan maan pääministerin poika, joka on selvästi täällä koulussa muusta syystä kuin oppimisen ilosta. Olin kuullut jo ennakkoon, että luokalla on mieskaksikko, jotka eivät osallistu mihinkään ja joiden edessä opettaja on voimaton. Kukaan ei halua joutua heidän parikseen, sillä on aika kiusallista tehdä ryhmätehtävää, kun toinen surffaa puhelimella netissä eikä puhu mitään. Mun pariksi sattui tänään saudiarabialainen lääkäriopiskelija, joka levitti pöydän täyteen iPadeja, iPhoneja ja iPodeja. Kun kysyin hänen nimeään, vastaus oli katsetta nostamatta "voit sanoa mua B:ksi." Aha okei.
Ryhmätehtävien aikana kävi selville, että B:n tavoitteena on löytää lääke Aidsiin. Jummi, me ollaan niin samalla sivulla! Mun lapussa luki, että saada työpaikka... Pitäisköhän nostaa tavoitteita!
En muista olenko kirjoittanut siitä täällä, mutta tämä reissu on muuttanut ajatuksiani huippubrändeistä. Kaupparakastajana ja Rebecca Bloomwoodina olen aina ajatellut, että olisi ihanaa ostella jonain päivänä Louis Vuittoneita, Pradoja ja Lady Dioreita, mutta nyt nämä ihmiset täällä Kaplanissa ovat pilanneet sen. En ole tavannut vielä yhtään mukavaa huippumerkkeihin puettua ihmistä täällä! Oikeasti järkiään on voinut tehdä sen havainnon, että tuhansien eurojen vaatteisiin pukeutuneet ihmiset eivät ole helposti lähestyttäviä eikä välittömiä vaan suoraan sanottuna ylimielisiä, etäisiä ja epäkohteliaita. Jos on varaa ostaa superkalliita kamppeita, muuttaako se automaattisesti ihmisen eri tasolle? Mä olen mieluumminen tavallinen helposti lähestyttävä pulliainen, vaikka tämmöinen Lady Dior oiskin maailman ihanin...
Hömppä-ravintola Angelan kanssa pelasti päivän ja sain nyt illalla jopa lähetettyä ensimmäisen työhakemuksen! Jei! New York kuittaa ja lähtee untenmaille. Mukavaa keskiviikkoa sinne tulevaisuuteen! Eiku torstaihan se jo on! Kamalaa, kun aika menee nopeaa O_o
Voi ei miten huippu tilannekuva!! Ja mitä ihmeen diivoja Kaplan on täynnä "You can call me B.." as in biatch? :D
VastaaPoistaNirppa ehti ensin kehumaan tuota kuvaa :D Meikäkin rpesi ihan täysillä kun kuva ekan kerran lävähti ruudulle. kekeke.
VastaaPoistaMutta onpa jännä että siellä nuo ns. "luokkaerot" ihmisten välillä tulevat noinkin räikeästi esille.... Mutta kuten aina ok todettu, meitä ****päitä mahtuu tänne pallolle niin paljon.. ja useimmiten se tulee esille silloin kun sattuu olemaan lompakossa paljon painetta... Mutta mukavaa torstaiaamua sinne rapakon taakse...