Kolm(ann)en treenikuukauden tulokset

Kolme kuukautta sitten tein julkisen lupauksen täällä blogissa, että toimisin koekaniina ja kertoisin teille toimiiko Body for life -treeniohjelma oman kokemukseni perusteella. Kirjassa luvattiin tuloksia juurikin kolmessa kuukaudessa ja nyt viikko sitten tämä kirjan "maaginen" aikaraja umpeutui. On tullut siis tilinteon aika (en ole aiemmin ehtinyt, mutta tässä siis käsitellään kuluneita kolmea kuukautta tarkalleen).

Siinähän ei ole mitään järkeä, että ryhtyy treenaamaan kolmeksi kuukaudeksi ja lopettaa sitten. Uskonkin, että tämä ajanjakso määritettiin kirjassa vain sen vuoksi, että se on toisaalta tarpeeksi pitkä aika, jotta jotain todella ehtii tapahtua, mutta toisaalta jotta, se on tarpeeksi lyhyt ajanjakso - verrattuna esimerkiksi "loppuelämään". Nyt lähden mieluummin toki tavoittelemaan ohjelman kestoksi tuota jälkimmäistä, mutta alussa se olisi tuntunut hirvittävältä loppuelämän mittaiselta painolastilta. Ehkä siinä onkin juuri se juju, hoksaatte varmaan!

Pidemmittä puheitta mennäänpä kuitenkin nyt niihin tuloksiin.

Kaikissa vakavastiotettavissa medioissa käytetään infograafeja, joten myös Stilettikorkokanta-blogissa. Yllä oleva taulukko näyttää tulokset kuluneilta kolmelta kuukaudelta eriteltynä ja summattuna. Olen määrittänyt kuukauden kestoksi neljä viikkoa, sillä ollaan tehty mittaukset viikkotasolla kalenterikuukausien sijaan. 

Täydelliseen viikkoon kuuluu kuusi treeniä, joten se tekee tavoitemääräksi 24 treeniä kuussa. Viimeisinä kahtena kuukautena en ole tähän aivan päässyt, mutta olen supertyytyväinen, sillä aina tulee päiviä, jolloin ei vain kertakaikkiaan pysty ymppäämään treeniä mihinkään väliin. Itse asiassa nuo toteumaluvut ovat mielestäni huikeat, sillä välillä on kyllä saanut olla todella kekseliäs ja jakselias, että tuohon on päästy. (Pakko myöntää, että julkinen lupaukseni on toiminut hyvin kannustimena selkärangassa ja olen joskus väsyneenä motivoinut itseni liikkeelle vain sillä ajatuksella, etten voi olla raapustamssa täällä kohta luuseriraporttia meriselitysten kera.)

Kiloja oletin lähtevän kymmenen, kun kerran näin ison muutoksen elämäntapoihin tein. Se olis ollut sellainen mukavan pyöreä luku. Mutta ei. Maken kohdalla se tosin toteutui heittämällä jo reilussa kahdessa kuukaudessa, joten on se mahdollista (joillekin). Vyötärön pienenemisen suhteen en osannut tehdä mitään tavoitelukuja etukäteen, mutta toteutunut - 9 cm tuntuu kyllä kivalta! :)

Tavallaan tämä raportointi tuntuu tosi tyhmältä ja huokasinkin jo helpotuksesta, että periaatteessa mun ei tartte enää jatkaa, kun kirjan asettama määräaika on nyt ohi. Samalla pelkään kuitenkin, että laiskuus vie voiton ja palaan salakavasti vanhaan, jos ei sosiaalista painetta ole... 

Paras juttu treenin aloittamisessa on ollut energisyyden lisääntyminen, josta olenkin kertonut jo moneen otteeseen. Mutta kuten eilen mainitsin, kaikki syksyn menemiset alkaa vähän tuntua. Uuden työn ja lähes päivittäisen treenaamisen lisäksi olen ollut keskeisessä roolissa perustamassa Boulevard-H-blogazineä, johon on mennyt välillä melkein kaikki vapaa-aika. Lisäksi on NAME, tuleva reissu, blogi, ystävät ja perhe. Kaikki nämä jutut on tosi tärkeitä ja en haluais tinkiä mistään. Mutta jostain pitäis löytää lisää aikaa myös nukkumiselle ja voisin kuvitella, että helpoiten lähtisin karsimaan liikunnasta. Niin mukavaksi asiaksi kun se onkin yllättäen mielessäni muotoutunut, niin kyllä nuo kaikki muut edellä mainitut ovat silti mukavampia, jos pitää kivuusjärjestykseen laittaa. 

Mutta en halua lopettaa. Haluan pienentyä edelleen ja tulla sporttisemmaksi (sisäisesti, en tyylillisesti) ja haluan syödä terveellisesti ja olla terve.  

Oikeastaan mitä tässä istun kirjoittamassa urheilusta ja ajan kulusta, kun voisin olla urheilemassakin. Joten heippa vaan, mä meen! Katsotaan mitä tuleman pitää. ->

Toisen treenikuukauden tulokset

Nainen on mysteeri jopa itselleen. Siihen voisin tiivistää viime viikot. Joskus ajattelen, että oikeaoppisessa postauksessa pitäisi olla yksi hieno kantava teema ja ajatus, josta syntyisi ehjä ja naseva kirjoitus. Mutta sellainen vaatimus saattaa blokata kirjoittamisen kokonaan :) Viime aikoina yksiselitteisten ajatusten löytäminen tästä päästä on tuntunut nimittäin melko mahdottomalta tapahtumarikkaiden päivien jälkeen.

Olo näyttää voivan olla samaan aikaa onnellinen ja lattea. Ja mitä tulee uuteen kokonaisvaltaiseen kuntokuuriin/elämänmuutokseen, sama ristiriitaisuus jatkuu tällä rintamalla.



Yhtään herkkupäivää ei ole jäänyt välistä

Viime kuukauden raportissa ounastelin haasteellista kuukautta ja kyllähän se sitä on ollutkin. Uuden työn aloittaminen on osoittautunut yllättävän isoksi elämänmuutokseksi. Ensin seuraajan perehdyttäminen ja aikakauden pakettiin laittaminen. Sitten loma ja reissu pohjoiseen. Sitten uudessa paikassa aloittaminen, uudet päivärytmit ja rutiinit. Ja yllätykset.

Nykyisessä työssäni on päiviä, jolloin töihin täytyy mennä jopa jo aamukuudeksi! Huh, melkoinen muutos totuttuun, kun kello soi 4.30! Onneksi tämä koskee vain pääsykokeiden aikaa. Ja onneksi olen oppinut heräämään aikaisin joka tapauksessa aamutreenien ansiosta. Joskus saan jopa outoja kiksejä itsensä ylittämisestä, kun aamu-unisena henkilönä raahaudun nyrkit pystyssä salille klo 6.30.

Kumpi vie voiton? Treeni vai kököttäminen? 

Mutta miten siis on mennyt? Urheilun kannalta melko hyvin. Syömisen suhteen ei niinkään erityisen mallikkaasti. Pimeän ajan alkaminen, harmaus, kiire ja hormoonit yhdessä ovat näyttäneet laukaisseen minussa karhu-vaihteen päälle ja elimistö haluaisi siirtyä talveen rasvaista ja sokerista ruokaa ahmien. Jos ensimmäisen kuukauden aikana ei ollut ollenkaan nälkä ja makeanhimo, niin no on nyt ollut! :)

Tulokset

Kaiketi juuri edellä mainitun ansiosta puntari näytti tänäaamuna täsmälleen samaa lukemaa kuin kuukausi sitten. Plus-miinus nolla. En edes voi listata enää kuinka monena päivänä olen syönyt herkkuja myös arkena, helpompi olisi varmaan listata päivät jolloin en ole. Töissä on esim. ollut joka päivä suklaata pöydällä, eihän kukaan voi sellaista vastustaa!

Vyötärön ympärys on kuitenkin kaventunut edelleen 1,5 cm ja yhden reiden ympärys melkein 2 senttiä, joten urheilu näyttää joka tapuksessa muokkaavan vartaloa erilaiseksi. Ja suoraan sanottuna tavoitteeni ovat muuttuneet täysin entisistä ajoista.

Kliseisesti sanottuna olen löytänyt urheilemisen ilon ja tekisi mieli lopettaa painon kyttääminen kokonaan. Tämä on paljon suurempi tulos, sillä ryhti on parantunut ja kaipaan salille pääsemistä! Edes perjanatai-iltana ei haittaa mennä tekemään aamulla olosuhteiden pakosta väliin jäänyttä treeniä ja se on maailman suurin muutos minussa (mutta sen jälkeen on rehellisyyden nimissä pakko kyllä herkutella, niin paljon en sentään ole muuttunut, että viikonloppu voisi alkaa salaatilla ja vesilasilla).

Vain kaksi aerobista ja yksi voimaharjoitus on jäänyt viimeisen kuukauden aikana väliin. Kaksi treeniä jätin suosiolla tekemättä, koska halusin nauttia täysillä vähäisistä mökilläolopäivistä ja tällä viikolla keskiviikkona ei ollut mahdollisuutta treenata, kun kalenterissa oli menoja aamuseiskasta iltakymmeneen.

Kiinnostus urheilemista kohtaan huojentaa minut. En ole tuhoamssa ja sairastuttamassa elämääni huonoilla elintavoilla. Mitä tulee herkutteluun, sen kanssa pitää jatkaa taistelua, mutta olla armollinen. En aio muuttua ihmiseksi, joka ei voi käydä arkena ystävien kanssa ulkona syömässä, koska ei ole herkkupäivä. Huipputuloksia olisi varmaan helppo saada, jos olisi joka ilta kotona kokkaamassa, mutta se ei ole minun elämääni.



Edit: Mietin, että eikö ole tullut otettua yhtään kuvaa tämän kuukauden aikana minusta, mutta muutama löytyi somen kätköistä, joten lisäsin ne tähän. Jotain on kai jo saatu aikaiseksi? :)

Olen ajatellut jatkaa kuukausiseurantaa ainakin joulun Floridan reissuun saakka ja koitan pitää herkuttelua kurissa ajatuksella, että sitten ehkä EHKÄ julkaisen ennen ja jälkeen -kuvat... :D Se on kyllä hirvittävän pelottava ajatus, joten pidätän oikeuden ehkä-sanaan... :) Tänään on muuten lähtöön tasan kaksi kuukautta aikaa!

Ja vielä siitä onnellisuudesta ja latteudesta. Pimeä aika on kyllä todella raskasta elää! Väsyttää ihan koko ajan ja välillä hiipii mieleen ajatus, että pitäisikö lopettaa kaikki iltamenot ja keskittyä vain työn tekemiseen ja muuten vaipua talviuneen sohvalle. Mutta edelleen Helsinki tarjoaa kaikkia kivoja mahdollisuuksia ja toistaiseksi olen pitänyt parempana tehdä asioita kivojen ihmisten kanssa iltaisin kuin antaa väsymykselle periksi. Ainakin mieli säilyy kirkkaana, vaikka ympäristö lyttää maahan, pieksee pimeydellä ja hakkaa harmaudella.

Jonain päivänä vielä keksin keinon jättää taakseni Suomen talvet ja vietän ne ruskeana rusinana palmun alla! Nyrkkiä heristäen sanon tämän. Viimeistään eläkepäivillä, mutta toivottavasit jo vähän aiemmin. Jos urheilun ilo oli kerran mahdollista löytää, niin ei tämäkään voi mahdotonta olla!

Ensimmäisen treenikuukauden tulokset

Neljä viikkoa sitten kerroin Body for LIFE -kirjasta, jonka treeni- ja ruokavalio-ohjetta päätin alkaa noudattaa. Lupasin kertoa, että onko teos silkkaa humpuukia vai pääseekö ohjetta noudattamalla tuloksiin. Nyt on ensimmäinen kuukausi treeniä ja uutta ruokavaliota takana ja on aika paljastaa, että miten kaikki on mennyt.

Edellisessä postauksessa kirjoitin ruokavaliosta, joka on keskeinen osa ohjelmaa. Sen lisäksi ohjelmaan kuuluu kuutena aamuna viikossa treeni: Joka toinen päivä aerobinen intervalli-hikoilutreeni ja joka toinen päivä punttien nostelu -treeni.

Miten kaikki on mennyt? Nyt kuukauden yhteenveto: 

Ruokavalio

- Olen "sortunut" syömään makeita herkkuja kolme kertaa ei-herkkupäivien aikana. Nämä kaikki tapahtuivat pohjoisen reissulla peräkkäisinä päivinä :)

- Suolaisiin tai juotaviin herkkuihin olen "sortunut" vähintään kerran viikossa ei-herkkupäivinä sosiaalisten tilanteiden takia :)

- Säännöllinen ruokarytmi on pääosin pitänyt kutinsa, vain muutaman kerran aterioiden määrä on jäänyt kuuden sijasta viiteen. Kertaakaan en ole joutunut turvautumaan naposteluun, sillä säännöllistä ruokarytmiä noudattaessa ei yksin kertaisesti ole tullut tarvetta siihen.

- Tärkeimmäksi välipala- ja arkiherkuksi on muodostunut maustetut, sokerittomat Skyr-rahkat. Sain ystävällisesti Skyriltä maisteluun eri makuja. Banaani, mustikka ja vanilja ovat suosikkejani! Syön rahkoja vähintään kerran päivässä, sillä purnukka on helppo ottaa evääksi ja runsasproteiininen rahka pitää nälkää loitolla uskomattoman hyvin. Ja makeanhimoa myös. 

Urheilu

- 28 kuluneen päivän aikana olen treenannut 24  kertaa. Toisin sanoen: yhtään treeniä ei ole jäänyt välistä! Tästä saavutuksesta olen kaikista eniten ylpeä :)

- Salilla olen käynyt 22 kertaa, jonka ansiosta pokkasin Foreverin tarjouksen mukaisesti kahden kuukauden treenit ilmaiseksi. Reilusti yli sadan euron etu! 

- Olemme ottaneet tavaksi käydä tekemässä treenit heti aamusta ennen aamiaista (kuten kirjassa suositeltiin), sillä tällöin elimistö kuulemma käyttää energiakseen luonnollisen "yöpaaston" jälkeen elimistön ylimääräistä tehden urheilusta entistä tehokkaampaa. 

- Olen tehnyt 2 kertaa aerobisen intervallitreenin kävellen/juosten, koska oltiin mökillä (!). En ole juossut vuosikausiin yhtään, ja en ole ikinä rasittanut lihastakaan urheilemiseen mökkireissulla. Joten kovasti uusia kokemuksia on tullut kuvioihin.

- Urheilemaan lähteminen ei ole harmittanut kertaakaan. Muutaman kerran on laiskottanut etukäteen, mutta aamulla treenaamaan lähteminen on toiminut superhyvin, sillä näin elämä ei ole ehtinyt kolhia sille päivälle vielä ja viekotella sohvalle (kuten joskus tuppaa käymään... :) 

Tulokset

- Painoa on lähtenyt noin 0,9 kiloa viikossa. Paino on heitellyt kuukauden aikana todella paljon, mutta 3,6 kg on ihan linjassa siihen, mitä kirjassa luvattiin tapahtuvan.

- Vyötäröllä on sen sijaan tapahtunut kummia! Mittanauha näyttää vyötärönympäryksen KUUSI senttiä pienemmäksi nyt kuin kuukausi sitten! Tämä on mielestäni todella yllättävä juttu! :) Olen mitannut tätä viikoittain ja reilu sentti todella on lähtenyt joka viikko, vaikka paino olisi heilahdellut.

- Muina etuina on tullut virkeämpi olotila ja ehkä hivenen silmämääräisestikin kiinteytyneempi olemus. Läskikäsivarsien ja muiden alla lihakset ovat muistaneet joskus nuorempana treenanneensa onneksi ja alun jälkeen voimat ja kestävyys ovat kasvaneet mukavan nopeasti.

- Valitettavasti myös kerran murtunut olkapää näyttää muistaneen murtuman ja viime päivinä olkapää on vähän vihoitellut minulle. Tänään levossa kipu on kuitenkin vähentynyt huomattavasti, joten toivottavasti siitä päästään vähällä. Muita rasitusvammoja tms. ei ole tullut näin äkkinäisestä aloituksesta huolimatta.



Tulevan kuukauden haasteet: 

Tällainen tulosten julkinen jakaminen lisää positiivista painetta muistaa jatkaa hyväksi osoittautunutta linjaa jatkossakin alkuinnostuksen hiipumisen jälkeen. Siksi ajattelinkin laittaa tavoitteeksi, että jälleen kuukauden päästä minulla tulee olla positiivista raportoitavaa täällä.

Arvelin vahvasti alusta saakka, että tämä on minulle sopiva treeniohjelma, sillä tykkään, että on selvät sävelet, joita noudattaa, ja että sai aloittaa heti siinä mielessä täysillä, että treenikertoja on kuusi viikossa. Sellainen hissutellen etenevä "alkuun varovasti pari kertaa viikossa" -juttu ei saa mua syttymään. Olen vähän on-off :) Tuleva jakso tulee kuitenkin olemaan monella tavalla haasteellisempi kuin ensimmäinen.

Minulla alkaa loma viikon päästä ja lähdemme taas mökkeilemään ja reissussa on aika paljon hankalampaa pitää yllä rutiineja (eihän mökillä ole esim. kuntosalia kadun toisella puolen). Lisäksi reissun jälkeen alkaa uusi työ, joka sijaitsee pidemmän työmatkan päässä eli aamuherääminen tulee siirtymään entistä aikaisemmaksi, mikäli mielii pitää kiinni aamutreenistä. Kaiken lisäksi syksy etenee pidemmälle ja aamut ovat entistä pimeämpiä... :/ Nyt alkuhuuman jälkeen huomaan, että olisi helppoa alkaa lipsua klo 23 nukkumaanmenoajasta. Joten jos pystyn kuukauden päästä raportoimaan hyviä tuloksia, niin olen voittanut monta ansaa. Mutta jos on tahto niin on keino!

Silti minulle on tärkeintä pitää kohtuus kaikessa ja elämä ei voi mennä täysin "ohjelman sääntöjen" ehdoilla. Uskon kuitenkin, että kultainen keskitie voi löytyä, etenkin kun kaikesta tästä tulee elämäntapa eikä vain elämänvaihe.

Wish me luck! :)

Eilisen kuusi ateriaa

Tilinteon aika lähestyy ensimmäisen kuukauden elämäntapamuutoksesta. Tuloksien väliraportointia silmällä pitäen räpsin eilen kuvia kaikista aterioistani, ja päädyin nyt tekemään uudesta ruokavaliosta oman postauksen johdantona aiheeseen :) Olin eilen etätöissä, joten söin kaikki ateriani kotona ja oli ns. helppo päivä, jolloin ei ollut mitään menoihin liittyviä haasteita terveellisesti ja säännöllisesti syömisessä. Ainahan näin ei toki ole ollut ja pian selviää, onko ruokavalion noudattaminen tuottanut tulosta ensimmäisen kuukauden aikana.

Tiukan tyhjällä mahalla tehdyn aamutreenin jälkeen tein tukevan aamupalan. Nykyään aamupalaani kuuluu lähes joka päivä useita munanvalkuaisia ja ehkä yksi keltuainen. Munien kanssa syön ruisleipää tai käärin ne täysjyväburriton sisään kinkkusiivun, kasvisten ja salsakastikkeen kanssa. Lisäksi juon kupposen kahvia. Amerikassa olen oppinut juomaan kahvia yhdessä suolaisen ruuan kanssa ja mielestäni se maistuu silloin kaikista parhaalta.



Eilen join tämän välipalan vasta illalla, mutta periaattessa ihanteelliseen päiväohjelmaani kuuluisi tämä proteinipirtelö aamupalan ja ruuan välissä. Make on hankkinut näitä protskujuomia enkä ole niihin itse hirveästi perehtynyt :) Kuulemma siinä on optimaalinen annos ravintoaineita ja näiden nauttiminen auttaa siinä, ettei tarvitse koko ajan olla syömässä jotain (ja helpottaa eväiden raahamista töihin myös). Syödä pitää kuusi kertaa päivässä 2-3 tunnin välein, ja se on oikeasti haastavaa muistaa syödä niin usein.

Lounaaksi nautin kotona yleesä aina joko uunilohta tai paistettua kanaa. Sen lisäksi riisiä, perunaa, pastaa tai couscousia. Molempia nyrkinkokoinen annos (onneksi mulla on iso käsi, ha!). Ja vielä salaattia. Eilen mussuttelin hirveät määrät sipulia, kun Make ei ollut kotona. (Se ei tykkää sipulin hajusta, boo). Jos syön työpaikkaravintolassa, valitsen sieltä jotain tavallista ruokaa, mitä siellä sattuu olemaan.



Toinen jokaisen päivän vakiovälipalaksi muodostunut juttu on rahka. Yleensä syön Skyr-rahkoja, koska ne pitävät kokemukseni mukaan parhaiten nälkää niistä maustetuista rahkoista, joita olen testannut. Eli kun lähden töihin, minulla on mukana yksi rahka ja pirtelöpurkki, jossa on jauheet pohjalla. Ei kovin vaikeaa raahattavaa ja syötävää.

Söin eilen samoja lisukkeita koko päivän, kun ei viitsinyt yhtä henkilöä varten monenlaistakaan tehdä/ostaa. Tänään sitten keräsin kaupassa erilaisia kaaleja ja salaatteja koriin näiden kuvien havahduttamana! :D Vaihtelu ei ole varmaan pahitteeksi... Lohi vaihtui ilta-aterialla kanaksi sentään.

Iltapalaksi söin rasvatonta jogurttia ja kaurahiutaleita.

Nämä ruuat on valikoituneet ruokavaliooni sen perusteella, että ne ovat Body for Life -kirjan mukaan ok nauttia ja lisäksi helppoja. Mutta kyllähän varmaan voisi paremminkin ja monipuolisemminkin syödä. Joten kaikki vinkit hyvistä ja proteinipitoisista ruuista ovat tervetulleita! :) Sen voin kuitenkin sanoa, että kun näin syö, ei ole oikeastaan koskaan napostelun tarvetta ja makeanhimoa! Se on outo juttu, mutta havainnoista lisää varsinaisessa "kuukausiraportissa" viikonloppuna tai maanantaina.

Hyvää viikonloppua, eikö ole ihanaa, että on perjantai!!