Tyylinero Patricia Field

Tajusin tänään erittäin omituisen asian. Miksi, miksi en ole käynyt viidellä New Yorkin reissullani stylisti Patricia Fieldin kaupassa, vaikka olen tiedostanut tämän putiikin olemassaolon ja aina halunnut pistäytyä siellä!? En osaa vastata miksi. Ehkä sen takia, että nyt on pakko rueta plänäämään reissua kaupunkiin pikavauhtia epäkohdan korjaamiseksi.

Ruma Bettyä katsellessani tänään ymmärsin, että stylistin täytyy olla nero, jos hän pystyy saamaan sydämen suorastaan pakahtumaan tv-hahmojen vaatteiden ja tyylien ihanuudesta. Ja näin minulle käy, kun katson Ruma Bettyn, Paholainen pukeutuu Pradaan, Himoshoppaajan tai Sinkkuelmää hahmojen tyylejä (jokaista sivuosan esittäjää myöten). Jokainen yksityiskohta on harkittu täydentämään henkilön persoonaa täydellisesti ja asut välittävät oikeanlaisen tunnelman kuhunkin tilanteeseen ja kohtaukseen. Kaikkien näiden ajatonta tyyliä tihkuvien elokuva- ja sarjahelmien takana on Patricia Field ja tästä hyvästä hän ansaitsee saada oman postauksensa arvovaltaisessa blogissani.

Teräsnaiset Meryl ja Patricia.

306 Bowery New York. Se paikka, missä minun olisi pitänyt käydä...

Ruma Betty on ollut vuosien varrella sairauslomien vakiokalustoa. Kun tällä tavalla viimeisena saikkupäivänä nauttii annoksen muotivitamiinien eliksiiriä, niin sitten jalkautuessa kotoa ulkomaailmaan, voikin lähteä heti väriä ja asennetta hehkuvana liikkeelle ;) Naisenergiapotku New Yorkin kaduilta verkkokalvoille ja menoksi!

Ruma Betty on paletti persoonia eri muotihierarkian tasoilta, jossa kaikilla henkilöillä on oma vahva tyylinsä, joka tekee heistä niin rakastettavia. Muotikatastrofeja sattuu ja tapahtuu ja se on hauskuutusta parhaimmillaan makuuni. Rakastan Suarezin perheen kotikutoista, värikästä, Meksiko-tyylistä sisustusta ja vaatetusta, mutta samoin rakastan Mode Magazinen huippuunsa hiottuja muotifigureita, joiden tyylikkyys on jopa kammottavan virheetöntä. Ällöttävän ihanan täydellistä tv-herkkua parhaimmillaan arjen vastapainoksi.

Patricia Field saanut kainaloonsa hurmaavat Justinin ja Amandan Ruma Bettystä. Näiden veijareiden kanssa luulisi olevan hauskaa työskennellä.

Meryl Steep kuvitteellisen Runway-lehden päätoimittaja Miranda Priestlynä. Mikä suoritus lempinäyttelijättäreltäni. Ja mikä tyyli!

Anne Hathaway Andy Sachsina tämänkin kevään trendiväri vihreässä. Toimii!

Patrician stailauksissa ei pelätä levottomankaan värikkäitä yhdistelmiä  - me likes.

...eikä pöyhkeilevää koreutta, ihanaa :D

Karkkia silmille.

Kuten oli puhetta, hyvällä stailauksella voidaan kuvittaa persoona, tilanne ja tunnelma. Tässä hyvä esimerkki siitä.

No words.

Rebecca Bloomwood toimii minulle ehdottomasti paremmin kirjana kuin leffana, mutta kyllä tätä tyyliä katselee mielellään.

Tiedän, että olen vähän turhan koreasta tykkäävää skandinaaviksi, jonka takia tuo Amerikan ihmemaa minua niin viehättää. Mutta tänään, kun tajusin, että Patricia Field on yhdistävä tekijä näissä minua ihastuttavissa tyyleissä, niin olin taas iloinen siitä, että lähdin opiskelemaan muotitoimittajakurssille. Pitää saattaa itsensä niiden asioiden äärelle joita rakastaa. Ehkä jonain päivänä minäkin löydän oman juttuni, jossa olen yhtä hyvä kuin Patricia on luomaan näitä muotisydäntykytyksiä miljoonille naisille (ja homomiehille) eri puolella maailmaa. Villi veikkaukseni on, että ensiaskel oikeaan suuntaan on keskittyä rohkeasti olemaan se kuka on ja tykkäämään siitä mistä tykkää. Vaikka se olisikin liian sokerista joidenkin makuun...

Tässä minä ja ystäväni 40 vuoden päästä ottamassa kuvaa blogia varten ennen lounalle lähtöä. Tyyli ja oma juttu on vihdoin löytynyt ;D