Havaintoja toipilasviikolta

Neljä päivää leikkauksesta on kulunut ja taitaa olla aika palata pikkuhiljaa takaisin kuvioihin. Entistä ehompana! Kulunut viikko on ollut "mielenkiintoista" aikaa, mutta ei mennä siihen sen syvemmin. Omituisena kuriositeettina mainittakoot kuitenkin, että neljä reikää mahassa omistavana, yllättäen paras ja siedettävin asento on ollut roikkua pää alaspäin ja olen nukkunut öitäkin suorastaan akrobaattisissa asennoissa. Sisäinen, kauan kadoksissa ollut joogi minussa on löytynyt?

Tätä sutjakaampiakin asentoja ja monimukaisempia alustavirityksiä on nähty.

Sairausloman voi kuvitella mielessään ajaksi, jolloin nukutaan makoisasti univelkoja, luetaan naistenlehtiä ja nautitaan ihanista hömppäleffoista. Nuo tekemiset ovat saaneet todellisuuden koitettua hieman eri sävyn ja voisi puhua enemmin sinnittelystä kuin nautiskelusta, mutta on jotakin kaunistakin tähän viikkoon mahtunut:

1. Maljakoissa on kukkia. Ja on ollut todella aikaa katsella niitä.
2. Huomiota ja hemmottelua on tullut rakkailta monin eri tavoin: puhelimen, vierailujen, lahjojen ja jopa pannukakun leipomisen muodossa! <3
3. Pakkasessa käveleminen korttelin verran liikenteen saasteessa on tuntunut raikkaalta ja jännittävältä seikkailulta - kuin suuri maailma kaikilla aisteilla ensi kertaa!
4. Naurattavien asioiden määrä. Kun ei kärsisi hekottaa ja tuntuisi, etteipä paljon nauramisen aihettakaan ole, niin on ollut hyvä huomata, että naurun aiheita on aina. Tikit ovat venyneet ja paukkuneet useaan otteeseen, kun ollaan käkätetty mun vaivaisuudelleni.
5. Asennot. Viikon luksukkain hetki oli tänään, kun kyljellä makuu onnistui ensi kertaa. Katon sijaan pystyi katsomaan teeveetä makuuasennossa, joka oli suuri harppaus kohti kaikkivoipaisuutta!

Näillä eväillä sitten viikonloppuun ja vastaanottamaan tyttöjengejä Helsinkiin! Parin henkisen ninjapotkun myötä hyvää yötä kaikille!