On hankala uskoa, että siitä on jo viikko, kun hiilauduttiin reppureissaajien kauhuskenaariotyylillä autovuokraamoon. Musta Lincoln-taksi pysäytti meidät kadulla, kun oltiin kinastelemassa metron ja taksin eduista ja ongelmista. Päästiin sopimukseen kiinteästä sopuhinnasta ja annettiin kuljettajan alkaa sovitella meidän laukkuja normaalikokoisen auton peräkonttiin. Meinasi kuljettajalla tulla hieman hiki otsalle, mutta lopulta hän sai istutettua meidät kyytille laukut jaloissa, sylissä ja korvissa ja niin päästiin onnellisesti JFK:lle. Siellä meitä odotti uljas Amerikan tyylin mega-auto, jonne laukut humpsahti kuin tyhjää vain.
Laitettiin navigaattoriin osoitteeksi Boston ja lähdettiin ajelemaan. Radiossa soi Britney ja tunnelma oli katossa.
Pysähdyttiin syömään jonnekin periamerikkalaiseen pikkukylään ja naureskeltiin tavernalle, jossa oli pienessä huoneessa kuusi televisiota päällä pyörimässä. Matka jatkui ja illan koitteessa saavuimme Bostoniin ongelmitta. Meillä ei ollut varattuna majoitusta eikä kenelläkään ollut yhtään nähtävyyttä mielessä. Päätettiin jatkaa matkaa suoraan kohti Cambridgea, jossa sijaitsee Harvardin yliopisto. Käytiin toteamassa, että tämä reilun sadantuhanneen asukkaan kaupunki, joka on saanut nimensä englantilaisen yliopistokaupungin mukaan, on valloitavan viehättävä ja erikoinen paikka. Jäädään tänne! Mirkka näppäränä ehdotti, että mitäpä, jos soitettaisiin erääseen sopivalta kuulostavaan motelliin lähiseudulla ja varattaisiin huoneet valmiiksi. Cambridgen keskustan majapaikkojen hinnat hipoivat pilviä. Minä sitten rupesin soittamaan ja päädyin johonkin kamalaan valtakunnalliseen puhelinvaihteeseen. Linja oli rätisevä ja emme kuulleet/ymmärtäneet toisiamme kummoisesti puhelun aikana. Päästyämme motellille, siellä oli odottamassa kaksi huonevarausta nimellä Qlla Lalkangas! Respan nainen ei suostunut uskomaan, että Qlla on sama henkilö kuin, mitä passissani lukee ja käski minun soittaa uudelleen puhelinkeskukseen. Lopulta melkoisen selkkauksen jälkeen puhelinpalvelu sai faksattua oikealla nimellä olevat varaukset ja saimme avaimet.
Pysähdyttiin syömään jonnekin periamerikkalaiseen pikkukylään ja naureskeltiin tavernalle, jossa oli pienessä huoneessa kuusi televisiota päällä pyörimässä. Matka jatkui ja illan koitteessa saavuimme Bostoniin ongelmitta. Meillä ei ollut varattuna majoitusta eikä kenelläkään ollut yhtään nähtävyyttä mielessä. Päätettiin jatkaa matkaa suoraan kohti Cambridgea, jossa sijaitsee Harvardin yliopisto. Käytiin toteamassa, että tämä reilun sadantuhanneen asukkaan kaupunki, joka on saanut nimensä englantilaisen yliopistokaupungin mukaan, on valloitavan viehättävä ja erikoinen paikka. Jäädään tänne! Mirkka näppäränä ehdotti, että mitäpä, jos soitettaisiin erääseen sopivalta kuulostavaan motelliin lähiseudulla ja varattaisiin huoneet valmiiksi. Cambridgen keskustan majapaikkojen hinnat hipoivat pilviä. Minä sitten rupesin soittamaan ja päädyin johonkin kamalaan valtakunnalliseen puhelinvaihteeseen. Linja oli rätisevä ja emme kuulleet/ymmärtäneet toisiamme kummoisesti puhelun aikana. Päästyämme motellille, siellä oli odottamassa kaksi huonevarausta nimellä Qlla Lalkangas! Respan nainen ei suostunut uskomaan, että Qlla on sama henkilö kuin, mitä passissani lukee ja käski minun soittaa uudelleen puhelinkeskukseen. Lopulta melkoisen selkkauksen jälkeen puhelinpalvelu sai faksattua oikealla nimellä olevat varaukset ja saimme avaimet.
Nö voi ei miten ihana kirjotus taasen, tämon ihan parhautta ku voi elää uudestaan kaikki reissuhetket <3
VastaaPoista"Mirkka näppäränä ehdotti.." Repsahin :D
Mää niin aina kuolen ku tuun tänne, ja tännään on taas semmosia juttuja että AAH. Mä oon niin kauan haaveillu et pääsis vieraileen jossain Ivy League-yliopistossa jenkeissä. Ja sä oot päässy. Tai siis te ihkut. :)
VastaaPoistaMun blogissa on sulle pikku pysti! ;)
AI siis mikä reissukuume! Ulla tää sun blogi on ihan mahtavaa luettavaa, varsinkin kun on neljä päivää New Yorkiin!! :)
VastaaPoistaMutta mulla olisi postaustoive: Toivoisin että kirjoittaisit New Yorkin parhaista jutuista, eli vaikka lista joistakin paikoista missä suosittelet että kävis, asioista joita kannattaa syödä jne. Ja mahdollisimman pian tietty! (Tai sitte ne pullakahavit!)
Kiitos kommenteista! Kiva huomata, että olette täällä edelleen! Mirkka-mussu, tulee hyvää matskua blogiin, kun tuntee sut! Hihii oot ihana!
VastaaPoistaLaura, Kiitos vielä palkinnosta! Se oli eka blogipalkinto, joten erityisen kivaa saada se! Ja hei oon varma, että sulla on vielä paljon aikaa reissata. Hyvä strategia tehä takuuvarma reissukaveri ensiksi, niin ei jää sitte ainakaan siitä kiinni ;)
Inka: Oikeesti neljä päivääkö vaan! No huhuh! Vähän oon ilonen sun puolesta! Katotaanpa ehitäänkö nähä vielä, mulla on melko lista kaikkia sukulaisia ja muita ketä pitää nähä viikonloppuna. Koitan ehtiä toteuttaa toiveesi, mutta en voi luvata varmuudella. Sitä ennen tsekkaapa tämä kirjotus, jos tästä on mitään apua: http://www.usembassy.fi/america/?p=278 Montako päivää pysähdytte Nycissä?