(Travellerin) elämää pandemian aikaan

Yli kaksi vuotta korona oli asia, jota välttelin, pelkäsin, kunnioitin, vihasin ja välillä vähättelin. Kun se sitten viimein tänä kesänä osui omalle kohdalle, on kokemus ollut jotain, mitä en ollut osannut odottaa tai kuvitella. 

Alkuun olin ihan kunnolla petipotilas, mutta olen joskus ollut sairaampikin (sikainfluenssa ja tavallinen influenssa – hyi, ne muistot menevät karmeudessaan tämän edelle). Koronan todellinen vitsaus kohdallani on ollut sen pitkäkestoisuus. Nyt 4,5 viikkoa myöhemmin olen edelleen toipilas. Välillä yskittää, korvatorvi ei toimi kunnolla ja väsyn helposti. 

Laitoimme asunnon myyntiin keväällä, koska korona-aika tuntui teljenneen meidät liiaksi kotiin. Asunto ei mennyt kaupaksi. Ei tarjouksen tehneellä ostajakandidaatilla, eikä sen myötä meillä. Nyt koronaan sairastuminen pakotti taas neljän seinän sisälle, eikä asuntoasialle jaksanut tehdä mitään. Olen koittanut kuunnella, mitä tällä kaikella on ollut sanottavanaan. Ja mitä haluaisin kirjoittaa blogiin, oltuani viikkoja sairaana. 

Kolme ja puoli kuukautta lähtöön – Mikä on suunnitelma?

Talvi on vaihtunut kesään. Suunnitelmia on pitänyt säätää samaan tahtiin kuin pukeutumista sään lämmetessä, mutta päätös lähdöstä on pitänyt. Olen ymmärtänyt miksi maailmanympärimatkojen (tai muiden isojen reissujen) suunnitteluun kehotetaan varaamaan ainakin vuosi aikaa. Käytännön järjestelyjen lisäksi prosessi on iso matka omaan mieleen. Mikä siis suunnitelmamme on?  

Dream big or go home

Asunto on ollut nyt kaksi viikkoa myynnissä. Heti myyntiin laittoa seuranneena päivänä medioissa kohistiin, että tuoreen tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista on lykännyt tai luopunut kokonaan aikeistaan ostaa uusi asunto kiihtyvän inflaation ja nousevien korkojen vuoksi. 

Ensimmäisellä viikolla muutama kiinnostunut kävi katsomassa asuntoa. Sitten hiljeni. Elämän suunnittelu tuntui menevän entistä hankalammaksi ja jatkuva asioiden pyörittely alkoi taas raastaa hermoja. (Harmikseni olen saanut huomata olevani paljon kontrollifriikimpi huolehtija kuin olen tajunnutkaan.)

Mykkä sisällöntuottaja

Ainoat henkilökohtaiset blogikirjoitukset, joita viime vuosina on syntynyt, olen kirjoittanut muistivihon sivuille mustekynällä. Ne on kirjoitettu hetkinä, jolloin en ole tiennyt, miten muuten purkaa kamalaa oloa, jota maailmantilanne on herättänyt. Kirjoituksia, joihin ei ole syytä palata. 

Näihin vuosiin, kun blogi on ollut hiljaa, on mahtunut pandemia, Eurooppaan vyörynyt sota ja irtautuminen työyhteisöstä, joka kannatteli epävarmuuden keskellä. Mykkä hiljaisuus on ollut surua entisen huolettoman, sosiaalisen ja päämäärätietoisen elämän päättymisestä. 

Sitten olen taas tsempannut itseni uskomaan, että pian kaikki on taas hyvin. Olen jatkanut ajelehtimista seuraavaan päivään. Sillä seurauksella vaan, että elämä on muuttunut pahemman laatuiseksi sitku-elämäksi. Ohivirtaavista päivistä on muodostunut loputtoman odottamisen aikakausi. 

Florida vai Kalifornia? Voita liput matkamessuille

Olen ollut viime syksynä niin onnekas, että pääsin viettämään aikaa sekä Kaliforniassa että Floridassa. Matkakertomukset ovat itselläni siirtyneet pitkälti Instagramin puolelle nykyisin, koska niitä on niin mukava ja helppo jakaa stoorissa suoraan paikan päältä. Menneitä reissutarinoita pääsee katselemaan bion kohokohdista, jonne olen tallentanut parhaat palat.

Nyt ajattelin kuitenkin listata pääpiirteissään, mitä eroa koen näillä kohteilla olevan. Los Angelesin suunnilla ja eteläisessä Floridassa on tullut vietettyä aikaa useita kertoja ja nyt aina uusia reissuja suunnitellessa näille kohteille on muotoutunut tietyt eroavaisuudet, jonka perusteella teemme valinnan kummalle rannikolle tie milloinkin vie.

Insomnia Show & Dinner – Klubitunnelmia Roomasta Puerto Ricoon nyt Helsingissä

*Kaupallinen yhteistyö HOK-Elanto

Marraskuun ensimmäinen. On kulunut pari viikkoa siitä, kun palasimme aurinkoisesta Kaliforniasta kotiin ja on myönnettävä, että siitä lähtien olen pohtinut lakkaamatta keinoja sopeutua edessä siintävään talveen. Millä ihmeellä korvata mielihyvä, jota valo ja vehreys tuovat? Matkat – todelliset ja pakosellaiset – tuntuvat yllätys yllätys parhaalle vaihtoehdolle selvitä tämän ei-suosikkivuodenajan läpi.

Eilen pääsin todelliselle makujen, värien, rytmien, säihkeen ja soundien kylläiselle maailmanympärimatkalle Insomnia Show & Dinnerin ennakkonäytökseen. Virgin Oilissa esitettävä Roomasta Puerto Ricoon klubitunnelmia esittelevä show aloitti oman pikkujoulukauteni riemuntäyteisesti ja haluankin vinkata tästä mahdollisuudesta myös teille.

Insomnia Show & Dinner on helppo ja juhlava tapa lähteä viettämään pikkujouluja kaveriporukalla, jos firman bileitä ei ole luvassa, ne ei nappaa – tai olet kuten minä, jonka elämässä ei voi olla koskaan liikaa pakoa perussuorittamisesta.

Vuosi treeniä PT:n kanssa

Lokakuu 2018

–  Make, mulle soitettiin tänään sieltä kuntoklubilta, jonne olet hankkinut meille jäsenyydet. Diiliin kuuluu näköjään ilmainen tapaaminen personal trainerin kanssa. Mennäänkö yhdessä?

– Tjaa. No en kyllä tarvitse PT:tä mihinkään, mutta voin lähteä sun kanssa.

– Mää en tiedä yhtään mitä siellä salilla tehdä, joten puhutaan vaikka siitä, niin saadaan aika kulumaan.

Viikkoa myöhemmin tapaaminen koittaa.