Armoton, inspiroiva New York


"Siinä missä muut maailman keskukset, kuten Lontoo, ovat pikkuhiljaa antaneet periksi markkinavoimille ja ajaneet luovat ihmiset pois pankkiirien ja konsulttien tieltä, New Yorkissa elää vahva usko luovuuteen ja siihen liittyviin unelmiin. Ehkä se johtuu amerikkalaisesta unelmasta. Täällä ihmiset esittelevät edelleen itsensä etupäässä näyttelijöinä, taiteilijoina tai kirjoittajina, siitä huolimatta, että heidän leipätyönsä olisikin tarjoilijana, vastaanottovirkailijana tai sihteerinä." – Kalle Mattila

Kello on puoli neljä yöllä ja olen lopettamassa päivän kirjoittamisurakkaani. Irrottaakseni ajatukset opinnäytetyön ympäriltä syön muroja ja selailen uusinta Suomi-USA-lehteä. Luovaa kirjoittamista New Yorkissa opiskelevan Kalle Mattilan palstasta on tullut suosikkini. Jälleen hän onnistui kiteyttämään muutamaan lauseeseen jotain todella oivaltavaa New Yorkin taianomaisuudesta, jota on vaikea selittää.

New Yorkissa elää vahva usko luovuuteen ja siihen liittyviin unelmiin.

Kun minulla tuli tilaisuus karata hetkeksi talvea pakoon pois Suomesta, ihmettelin itsekin, että miksi New York – taas. Saapuessani kaupunkiin Miamin lämmöstä, oli ilma jäätävä. Voimakas tuuli melkein kaatoi minut, kun astuin JFK:n lentokentältä ulos kadulle. Edellisinä päivänä oli satanut jäävettä ja lunta kaupunkilaisten niskaan. Maa oli sohjon peitossa.

Viikkoa myöhemmin mittarin lämpötila kohosi lähelle kahtakymmentä astetta ja ulkona tarkeni ilman takkia. Helmikuussa. Tuntuu, että New Yorkissa kaikki on mahdollista.


Samaan aikaan kaupunki on mitä armottomin ja vaativin. Suomi-USA-lehden lopussa kerrotaan, että Columbian yliopiston kirjoittamisopintoihin kuuluu viiden kirjan lukeminen viikottain. New Yorkissa ei todella päästetä vähällä. Se tuo minulle lohtua ja draivia. Suuret unelmat eivät toteudu ilman kovaa työtä.

Ensimmäisestä New Yorkin matkasta lähtien olen tuntenut selittämätöntä yhteenkuuluvuutta kaupungin kanssa. Viimeisen kahdeksan kuukauden aikana olen käynyt kaupungissa jopa neljä kertaa (joista yksi kerta tosin oli vain yhden yön yöpyminen). Olen saanut annokseni New Yorkia, jonka voimin jaksan painaa opinnot loppuun. Seuraavat kolme – viimeistä – kuukautta tulevat olevat työntäyteisiä ja ennen huomista deadlinea ja venäjän tenttiä tuskin paljon nukutaan.

Mikä toisi ajatukseen enemmän lohtua kuin The City That Never Sleeps. 


10 kommenttia

  1. Ihana postaus! Pakko päästä kaupunkiin joku päivä. Olen miettinyt, että lähtisin sinne 30-vuotissynttäreiden kunniaksi elokuussa, mutta vielä ei ole hankittu matkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Sandra! Hyvä suunnitelma, toivottavasti se toteutuu =) New York on kyllä paras paikka mennä juhlimaan pyöreitä synttäreitä. Tai mitä tahansa muutakin :P

      Poista
  2. Ihan huippu tuo eka kuva sinusta! Ja siinähän sulla on se mekko, joka mulla on siis paitana :) Ihana tyttömäinen helma! Ja tuo takki näyttää niiin pehmeälle. Vaaleanpunainen on jotenkin erityisen ihana just nyt, ostin reissusta shortsit ja käsilaukun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh nyt vasta jostain syystä hoksasin tämän kommentin. Kiitos Heidi =)

      Ai sää pidät tuota mekkoa paitana... no ohan se kieltämättä aika lyhyt :D Mun mielestä kans vaaleanpunainen on nyt aivan ihana. Kuulostaa hyvältä sun ostossaldo! Ehkäpä blogissa vilahtaa jossaki vaiheessa uudet jutut?

      Poista
  3. Ei kun se mun vaate ei siis ole tuo mekko vaan se on ihan oikeasti paita, vähän navan alle ylettyvä, mutta siis samaa kuosia :D Eikä siitä ole tuollaista helmaa vaan ihan suora reuna :) Tuo on ihan mekkopituinen selvästi! Ne haalean vaalenpunaiset shortsit pääsi kyllä heti käyttöön, just Floridan väriset. Laukkukin päätyy kuviin varmasti viimeistään seuraavalla lomareissulla (jota ei ole vielä tiedossa, nyyh!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahahahah mua nauratti tuo etten tajunnut, että sitä samaa mallia voi olla myös paitana. Meillä on ollut puhetta, että meidän kaveriporukassa monesti tuppaa olemaan niin lyhyitä hameita, että jotku muut käyttää niitä samoja vaatteita tunikana/paitana.

      Pitääpä käydä kattoon sun pinkkejä shortseja =) Ja voi kääk, että seuraavaa reissua ei oo tiedossa. Teillä tais olla joku aika se tilanne, että oli vaikka kuinka monta reissua tiedossa, jos oikein muistan? Joo samassa veneessä ollaan, ei auta ku kestää :)

      Poista
    2. Heh, ymmärrän, mullakaan ei helmat näy takin alta läheskään aina, mikä ei kyllä itseäni haittaa, mutta joskus olen kuullut jonkun ihmettelevän, eikö minulla ole muuta kuin sukkahousut päällä... Ja kyllä, talvelle oli se kolme reissua varattuna, joten oli niin ihanan odottava fiilis koko ajan! Onneksi sentään kesä tulossa, sitä odotan aina yhtä innolla, samoin syksyä, mutta kyllä tässä jotain pitäisi alkaa varailemaan jo piakkoin. Tosin "vain" Amsterdam on suunnitelmissa, joten ehkäpä sinne ehtisi oikeasti varata myöhemminkin :)

      Poista
  4. Ihan parasta tuo helmahomma hahah! Meillä oli joku sanontaki tästä joskus kavereiden kesken, että "ei voi olla liian lyhyitä hameita, voi olla vaan liian pitkiä sääriä" :D Jotenkin noin se meni.

    Mulla oli kans ihana tilanne yhdessä välissä et oli monet lennot odottamassa. Nyt tuli eka helpotus tähän matkattomuuteen ku varattiin lennot Tukholmaan. En oo käynyt siellä kertaakaan aikuisena joten vois sanoa, että aika on jo! Mennään juhliin sinne mun valmistumista, tosin pitäis nyt vaan eka sit valmistua :D

    En vois olla enempää samaa mieltä ku et onneksi kesä on tulossa! Jee!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista, niitä on aina kiva saada!