Voi järkytys, kun näyttää aikuismaisilta nämä blogin kuvat taas... not. Tervemenoa uskottavuus, mutta sehän sopii tähän eletään kuin viimeistä päivää -elämänvaiheeseen...
Kuten kuvista näkyy, vieraat ovat saapuneet ja paljon on taas tapahtunut. New Yorkerin asunnon avaimet on luovutettu...
...ja kamat kannettu neljännessä kerroksessa sijaitsevaan kämppään pienen pieniä portaita pitkin. Voi sitä haban tärinää ja hien virtaamista, kun 3o asteen helteessä täällä reippailtiin. Uusi kämppä on osoittautunut aivan tosi kivaksi ja parasta on Frendit-asunnon tapaan toteutettu parveke, jonne voi kömpiä vain ikkunan kautta! Hihii.
Myös koulu on loppunut. Perjantaina oli valmistujaisseremonia, jossa sain todistuksen ja loppukokeen arvosanat. Ihan hyvin meni ja hyvä mieli jäi viimeisestä päivästä.
Parasta oli, että Mirkka ja Miksu olivat todistamassa tätä "valmistumista", koska sen takia en muistanut haikeilla tämän aikakauden loppumista juuri ollenkaan. Oli lähinnä nostalginen fiilis, ihan kuin ala-asteella kevään viimeisenä päivänä konsanaan! :) Tästä se kesäloma alkaa! Tällaista tunnetta ei olekaan ollut vuosiin, sillä töistä kesälomalle jääminen on jotenkin niin eri juttu.
Luokkatoverini Kayo Japanista valmistui samana päivänä ja hän oli saanut Mikki-Hiiri -lakin Disney Storesta ja me keksittiin, että tästä tulee meidän valmistujaislakki, ihan niinkuin muillakin yliopistosta valmistuvilla on :)
Tämähän on ihan yhtä hassu?
Class 2011!
Vähän kuvia opettajien kanssa. Ylhäällä Advaced-kurssin opettaja Rachel ja alhaalla Nichole.
Angela toi mulle kukkia... Ja M&M toi ruisleipää! Käsittämättömän ihanaa.
Valmistujaisseremonian jälkeen käytiin pöyrimässä kaupungilla ennen kuin siirryttiin valmistujaisbileisiin Ji Eunin katolle.
Ja vitsi, mikä meininki siellä olikaan odottamassa meitä! Katolla oli yhtä aikaa amerikkalaisten häiden jatkot, joten katto notkui ihmisistä, ruuasta, musiikista, tunnelmasta ja MAISEMISTA! Tuntuu näitä kuviakin katsoessa, että tuo tausta sielun maisemastani oli vain joku blue screen -tekniikalla toteutettu epäaito kuva. Mutta ei. Se oli kerrankin ihan totta.
Oli hurjaa istua katon reunalla, jossa ei ollut mitään suojakaidetta tai muuta turvasysteemiä. Taaksepäin ei paljon uskaltanut katsoa, sillä pudotus alas oli aikamoinen...
Tämä päivä kului Sohossa ostostelun merkeissä, kunnes odotettu hetki koitti...
Elämänirakkaus saapui jälleen kaupunkiin! Tästä ei voi kuin bileet parantua, kunhan nukutaan yöunet ja väsymykset pois. Jetlag-potilaat tuolla jo vetelevät sikeitä täyttä päätä ja taidanpa itsekin lähteä nukkumaan, sillä aika juhlaa, kun ei tarvitse nukkua yksin - niiiin pitkästä aikaa!
Hyvää viikonloppua kaikille lukijamussukoille! =) Palataan taas, kun tulee saumaa istahtaa koneelle hetkeksi.
Blogissa on ollut hiljaista viime aikoina, mutta blogi ei ole vielä loppunut tähän. Huominen ja ylihuominen kuluu matkustamiseen, mutta viimeistään, kun pääsen kotiin puran tuntoja ja kuvia tästä kaikesta. Tämän hetkinen fiilis on, että en tiedä....mistään mitään. Kotiinpaluu pelottaa, mutta toisaalta tuntuu oikealta lopettaa tämä epätodellinen elämä. Olen maailman onnellisin, että ystävät ja Make ovat täällä - se helpottaa paluuta ihan hirveästi. 
