Voi tätä kaupunkia


Olenko joskus päivitellyt tämän kaupungin yllätyksellisyyttä ennenkin. Saatiin Maken kanssa liput Leijona kuningas -musikaaliin ja käytiin katsomassa se äsken. Show oli yhtä hyvä kuin edelliselläkin kerralla. Naurattavan, itkettävän, romanttisen ja jännittävän hyvä, ylivertainen. Astuttiin ulos teatterista ja kadulla poliisit ohjasivat fanijoukkoa, joka odotti villinä näyttelijä Hugh Jackmania tulevaksi viereisestä teatterista ulos jakamaan nimmareita. Käveltiin kiljuvan joukon ohi metrolle ja laskeuduttiin maan alle odottamaan junaa.

Mies kitaran kanssa oli istahtanut penkin reunalle ja lauloin sydämensä kyllyydestä tunnettuja svengaavia klassikkoja. Ihan tavallisen näköiset noin 60-vuotiaat naiset innostuivat musiikista ja päättivät alkaa tanssimaan. Hyvä tuuli tarttui nuorempiinkin ja monet seurasivat kuusikymppisten vaaleitten lady'ien esimerkkiä ja alkoivat jorata metrotunnelissa. Seinään nojaileva aseistettu poliisi hymyili ihmisille. Jostakin tupsahti paikalle kaksi kiltti-hameisiin pukeutunutta miestä ja he pysähtyivät kitaramiehen lähettyville juttelemaan. Kuvausta voisi jatkaa loputtomiin. Lyhyen hetken aikana tuntui kuin otanta kaikkia maailman ihmisiä olisi ollut siinä parin korttelin alueella Times Squarella.

Voi_kuinka_rakastin_sitä_hetkeä.




Aamukaan ei alkanut täysin tavanomaisissa merkeissä, sillä respan tätin avustuksella löydettiin kohtuuhintainen hammaslääkäri, jonne hurautettiin taksilla muutamassa minuutissa. Kävi ilmi, että klinikka oli filippiiniläisten pitämä ja meno ei ollut ihan sellaista, mihin Suomen kliinisissä hoitoloissa on totuttu. Joululaulut raikasivat pienen klinikan tupakanhajuisissa huoneissa ja runsaslukuinen henkilökunta otti meidät vastaan kuin vähintään vuoden maailmalla olleet odotetut lapset jouluksi kotiin. Hammaslääkäri nojautui kiinni meikäläiseen aina ottaessaan instrumentteja toiselta puolelta huonetta. Välillä heitettiin vitsiä ja välillä tarkistettiin "Ula, onhan kaikki hyvin? Teillä on niin kaunis maa. Olen käynyt Riikassa. Osaatko saksaa?" Lopputulos on ensimmäisen päivän perusteella miellyttävä. Ei kipuja ja häiritsevä teräväreunainen monttu on poissa.


Herättiin jo seitsemältä aikaeron ansiosta, joten päivään mahtui paljon. Käytiin kävelemässä tutuilla huudeilla muistelemassa kevättä ja edellistä joulureissua. Olin ihan liekeissä tutuista ja uusista kaupoista ja ostostelu pääsi mukavasti alkuun Uggien ja takin myötä. Hankittiin myös joulukoristeet kämpille ja käytiin kävelemässä kilometritolkulla Hudson joen rantaa. New Jersey näkyy hyvin lähellä joen toisella puolella ja ihmeteltiin taannoista lento-onnettomuutta, että miten pilotti on tosissaan voinut ohjata lentokoneen niin kapeaan jokeen menestyksekkäästi. Uskomatonta taituruutta. 





Siinäpä tärkeimmät. Nyt nukuttaa. Laitan vielä muutaman kuvan tänne, vaikka on kyllä vaikea valita päivän noin 200 räpsästyn kuvan joukosta. Tänään oli fantastinen ilma, +14 ja aurinkoista. Todettiin, että oltiin jo unohdettu, miltä auringon hoitava lämpö tuntuu. Ihokin alkoi heti vähän punottaa. Lisää tällaisia päiviä!


Perillä joulumaassa


Melkeen kaikki meni ihan putkeen tänään. Herättiin hyvin nukutun yön jälkeen kauniiseen auringonpaisteiseen päivään  ja läksittiin lentokentälle. Oli juuri sopivasti aikaa käydä nauttimassa lohikeittoa lounaaksi, soitella kaikille vielä hyvät joulut ja kierrellä vähän kauppoja.


Matka kului supernopeasti ja olisin voinut istua vaikka toisen lennon vielä putkeen. Ei mitään heikkoa. Se Jungnerin Toimistokuukkeli on oikeasti tosi hyvä kirja! Tyyppi on älykäs ja oivaltava. Olisi tehnyt mieli alleviivata kirjaa, että voisin palata parhaisiin paloihin uudelleen. Mutta ei nyt mennä siihen. Tupsahdetiin siis kuin tyhjää vaan New Yorkiin. Pienoiseksi pettymykseksi ei ollutkaan elokuva-lumisadetta vastassa vaan vesitihkua. Mutta kun ulos päästiin lämpötila yllätti positiivisesti. Lenkkeilijät juoksivat t-paitaisillaan ja monilla ei ollut edes takkia. Jossakin ihmiset istuivat vielä terassilla syömässä. Sadekin oli lakannut ja muutamat sinnikkäät kukat ja köynnökset kukoistivat vielä. 



Päästiin näppärästi metrolla hotellille ja oltiin tyytyväisiä näkemäämme. Kyllä tänne saa joulun loihdittua! Ala-aula oli täynnä joulukoristeita ja tuli muistoja mieleen edelliseltä joulureissulta vuodelta 2008. Ja tietysti kaikki kevät/kesäreissun muistot palasivat myös mieleen, kun istuttiin E-metrossa eli siinä samassa junassa, jolla usein menin kouluun, kun laiskotti kävellä.


Pieni kummallisuus kuitenkin tapahtui koneessa. Pureskelin kirjan lumoissa sämpylää ja yhtäkkiä pala takahammasta irtosi! Eikä mikään pikkupala vaan noin puoli hammasta. Sieltä oli vissiin paikka irronnut tai jotain ja jäljellä enää vain reikä keskellä hammasta (jota ei siis enää ole). Täytynee huomenna lähteä etsimään hammaslääkäriä, vaikka se ei kipeä olekaan. Vakuutus näyttää korvaavan 120 euroon asti hammashoidon tällaisissa tapauksissa, joten eiköhän sillä joku väliaikainen paikka ainakin saada.



Mutta voi jummi! New York! Nyt ei paljoa jotkut hampaan palaset hidasta. Käytiin pizza-paloilla ja oltiin ihastuksissaan naapurustosta. En ole juuri täällä kulmalla kaupungia paljoa hengaillut ja Sohossa on ihan erilainen tunnelma kuin midtownissa, jossa keväällä enimmän ajan vietin.



Joulutunnelmaan oli päästy jo kulmakunnan palolaitoksellakin. Asema oli koristeltu jouluvaloilla ja jokaisen paloauton keulaan oli pantu jouluseppele! I-ha-naa. Näihin kuviin ja tunnelmiin. Hyvää yötä Finland!

Varaslähtö



Sain tänään ikään kuin varaslähdön reissulle, sillä pääsin aamulla nauttimaan Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton tarjoamaa amerikkalaista brunssia bageleineen ja cupcake'ineen. Omnomnom! Työpäivä meni mukavasti täydellä mahalla pullistellessa, tosin hieman alkoi olla jo vaikeutta keskittyä töissä olemiseen. Pääsin lähtemään hyvissä ajoin ja kävin pikaisesti ostamassa noppia, että voidaan lentokoneessa pelata mini-monopolia Maken kanssa huomenna :) Viimes pelattiinkin sitä Honolulun lennolla, jossa pikkunoppa katosi koneen uumeniin eikä ikinä löytynyt. 

Mulla on myös hyvä arsenaali muoti- ja hömppälehtiä sekä Mikael Jungnerin Toimistokuukekli-kirja luettavaksi (haluaisin myös ostaa vielä Steve Jobsin kirjan), joten eiköhän se lento-osuus ole tässä hyvin suunniteltu. Muuta pakkausta en ole sitten tunnetusti vielä aloittanutkaan. Ollaan sen sijaan vähän lueskeltu metrokarttaa, että millä sitä huomenna sitten ajellaan hotlalle Sohoon kentältä. Siis HUOMENNA! Voiko se olla totta!?


Joku kysyi minulta, että enkö halua nähdä enää muita paikkoja, kun aina pitää New Yorkiin päästä. Hyvä kysymys. Kyllähän sitä nyt kieltämättä voisi pienen aurinkokyvynkin ottaa tämän pimeyden jälkeen, mutta. Minkäs sille tekee, jos vaan New York kutsu on liian voimakas. Tämän kaiken muutoksen ja hässäkän jälkeen on ihanaa lähteä tuttuun kaupunkiin, joka on varmuudella ihana. Odotan reissulta ennen kaikkea joulufiilistä, kaupungin taianomaisen tunnelman aistimista ja Maken kanssa yhdessä köpöttelyä. 


...Ja no ehkä paria ostostelupaikkaa ja musikaalia. Ei nyt aleta tekopyhiksi :D

AAMULLA SE ON MENOA! Nyt pakkaamaan ja äkkiä nukkumaan! Heippa ihanat! Miten ihmeessä te heti huomasitte, että olen kaivanut blogin taas naftaliinista? Kommentit ilahdutti mieltä hirmusti! *sydän*

Jouluksi kotiin! I'm back!



Iiiiikkk!!!! Matkakuume, jalkojen vipatus, joulufiilis... kaikki se on täällä! Mutta ihan itsestäänselvyys se ei ole ollut. Viikonloppu kului Meilahden sairaalassa umpisuolen tulehdus -epäilyn merkeissä ja New Yorkin matkan tilanne näytti todella todella huonolta. Mutta joulun ihme tapahtui ja kirurgit päättivät olla leikkaamatta ja laittaa kotiin toipumaan. Nyt maanantaina toisen sairaslomapäivän iltapuolella, olo alkaa olla jo tosi hyvä ja olen uskaltanut antaa matkakuumeen päästä roihuamaan. Ylihuomenna tähän aikaan meidän pitäisi olla takaisin isossa omenassa, jos Jumala suo.


Viime kirjoituksesta on aikaa. Puoli vuotta on kulunut vauhdilla uutta työtä opetellessa ja lopulta Helsinkiin muuttaessa ja siihen totutellessa. Matkasäästäminen alkoi heti toisesta tilistä (ensimmäisestä piti maksaa vielä edellisen viuluja :) ja määränpääksi valikoitui pienten Hongkong-pähkäilyjen jälkeen rakas ihana New York. Pakko päästä henkiseen kotiin jouluksi. Nyt siellä peukut ja varpaat pystyyn, ettei mitään ikävää takapakkia enää tule. Tämän viime tipan sairastelun myötä tulin siihen tulokseen, että on reilua pistää blogi taas pystyyn, ettei äidin tarvitse huolehtia, että onko se tytär siellä jouluna Mount Siinai -sairaalassa operoitavana New Yorkissa vai sujuuko joulu perinteisemmissä merkeissä. 

To be continued... 


Kuvat: Googlen kuvahaku.

Uusi työ!

Olen niin innoissani! Tosiaan se työjuttu, josta eilen jo vähän vihjasinkin, otti tänään harppauksen eteenpäin eli ostin lennot Helsinkiin ens keskiviikoksi, jolloin menen kirjoittamaan työsopimuksen kansanedustajan avustajan työstä eduskuntaan!

Oulussa eniten ääniä saanut Tytti soitti minulle viikonloppuna ja teki tämän työtarjouksen ja päätin siihen tarttua. Huikean jännittäviä uusia juttuja on siis tulossa! Keskiviikkona sattuu olemaan myös tärkeä päivä eduskunnassa, sillä silloin valitaan uusi pääministeri. Pääsen siis tekemään työsopimusta historiallisena päivänä. Työni on paikkaan sitomatonta ja tulee sijoittumaan tänne Ouluun toisaiseksi, mutta pääsen kerran kuussa käymään Helsingissä työreissulla, joka on tietysti meikäläisen tuntien erittäin hyvä plussa :)

Keskiviikkona sattuu olemaan myös USA:n suurlähetystön kesäjuhlat ja tämän työjutun ansiosta pääsen osallistumaan sinnekin, joka näytti mahdottomalta rahapulan takia. Asioilla on selvästi tapana järjestyä!

En ole vielä tehnyt päätöstä tämän blogin tulevaisuudesta, mutta ajattelin ainakin vielä jakaa tämän ilouutisen teidän lukijoidenkin kesken, koska olen saanut niin ihania viestejä. Kiitos niistä!

Roadtrip-finaali

Olisikohan nyt aika pistää pakettiin Amerikan reissu ja käydä käsiksi siihen roadtripin finaaliin ennen kuin muistot alkavat haalentua. Kyllä olisi. Palataanpa siis ajassa taaksepäin siihen kun Ford Expedition kurvasi Cambridgesta kohti Atlantin rannikkoa ja tuntemattomia pikkukyliä.

Viimeisillä Starbucks-kahvilan langattoman netin signaaleilla tsekattiin auton takapenkiltä käsin Google mapsista lähinnä merta oleva hotelli, joka sattui olemaan yhden tähden hotelli kyläpahaisessa nimeltä Lordship. Autossa soi Lady Gaga ja matka eteni mukavasti. Illan pimettyä saavuimme perille tähän mystiseen paikkaan ja lähdimme tiedustelemaan varaustilannetta ja hintoja.

Hotellin omistaja istui vanhaa kioskin luukkua muistuttavan aukon takana ja hänellä ei ollut kiirettä vakuuttaa meitä tekemään päätös, että jäädään hotelliin yöksi. Arvoimme hetken, että onko 109 dollaria liikaa maksaa yhden tähden hotellihuoneesta aamupalalla, mutta päätimme jäädä. Hotlassa ei ollut jäljellä muuta kuin merinäköalallisia huoneita, joten hinnat olivat siksi kalliimmat.

Aamulla vasta koko komeus paljastui meille ja hinta ei tuntunut enää yhtään kovalta! Meri todellakin oli lähellä ja aamupala tarjoiltiin ulkona. Bageleita, muffinseja, munakkaita, hedelmiä mumms.

Edellisenä iltana oltiin käyty etsimässä 24 tuntia auki olevaa dineria, joka hotellin työnntekijän mukaan on aivan lähellä parin mutkan päässä, parin ladon jälkeen ja heti Wendy'sin kohdalla. Ei voida eksyä. Eipä tietenkään. Ajeltiin pilkkopimeitä katuja jonnekin 10 km päähän, josta diner lopulta löytyi! Kerrottiin autossa kummitusjuttuja, sillä talot näyttivät karmaisevilta pimeinä ja vähän väliä ainut valo mitä oli tarjolla oli pysähtyneen poliisiauton välkkyvät valot, joka ei parantanut vilkkaana riehuvaa mielikuvitustamme. Vannottiin ettei ikinä uskallettaisi astua jalallakaan kylän kummitustaloihin, kunnes aamulla oltiin jo kirjoittamassa kauppakirjoja joka mökistä.

Nautiskeltiin herkullisesta aamupalasta ja jututettiin naapuripöydän ladyja, jotka olivat viettämässä tyttöjen lomaa hektisestä New Yorkista. Rouvat ihmettelivät suu auki, että Suomessa voidaan lomailla 6 viikkoa vuodessa, sillä Amerikassa se on max. 2 viikkoa - yleensä yksi.

Miksu, oothan muuten lähettänyt lupauksemme mukaiset valokuvat rouville!??



Oulun Suomi-Amerikka Yhdistyksen hallituksen asiantuntijatyöryhmä työn touhussa

Kun saatiin huoneet tyhjäksi ja tähän asti lukuisiin kasseihin sijoitetut tavarat survottua mun ja Maken matkalaukkuihin ja roskiin, voitiin heittäytyä hetkeksi vielä nauttimaan kesästä, rannasta, Amerikasta ja lomasta.

Mirkka ja Mikko menettivät sydämensä tälle pikkupaikalle niin, että aikoivat palata hotelliin lomailemaan pidemmäksi aikaa. Mun intoa latisti vähän ensimmäisessä kerroksessa ollut huoneemme, joka haisi homehtuneelta... meri oli niin lähellä, että ilmeisesti vesi oli käynyt joskus sisällä tai sitten madam on vain tottunut liian hyvälle... en myönnä mitään. Matkatoveriemme huone toisessa kerroksessa oli vaan kaikin puolin paljon parempi!

Lopulta oli pakko lähteä kohti lentokenttää vaikkei millään olisi haluttu.

Matka oli pelottava ohi näiden hirvittävien kummitustalojen.. heheh.. Nähtiin matkalla myös haikaroita ja se se vasta pelottavaa olikin (ja tähän ei ole piilotettu mitään salaviestiä keneltäkään)!

New Yorkiin palaaminen ja samantien kaupungin silhuetin taakse jättäminen oli vaikea pala ja nosti tunteet pintaan. Kaikki ihanat kokemukset valtasivat mielen ja kotiinpaluu tuntui suoraan sanottuna hirveältä.

Luovutettiin auto National-autovuokraamoon ja kirjoitettiin meitä palvelleelle naiselle kortti Harvardista ja liimattiin siihen meidän kuvat :) Keski-ikäinen sydämellinen Marsha tykästyi autoavuokratessamme meihin niin, että aikoi lähteä reissulle mukaan ja antoi meille paremman auton edullisesti.

Otettiin airtrain vuokraamosta kentälle ja käytiin ostamassa New York -rasioissa olevat tuliaiskarkit lentoasemalta ja lennettiin Suomeen. Kotona huomasimme, että tuliaiskassi oli hävinnyt matkalla ja tuliaiset samalla! Duh. Myöhemmin huomasin myös, että ostamani cd-levy oli myös jäänyt vuokra-autoon ja olinhan dumpannut New Yorkissa myös kaikki kosmetiikkatuotteet sisältävän pussinkin roskakuiluun. Joten pieniltä materiavastoinkäymisiltä ei lähdön tunnelmissa voinut välttyä.

Fyysisesti pääsimme kuitenkin onnellisesti kotiin ja henkinen toipuminen kaikesta sai alkaa. Ensimmäisen viikon aikana en juuri nukkunut yöllä silmäystäkään, mutta nyt alkaa tuntua, että rytmi on kääntymässä. Myös suullinen sopimus uudesta työstä on nyt tehty !!tadadadaa!! ja matka Maken siskon luokse Espanjaan häämöttää kuukauden päässä! Eli eiköhän tämä elämä tästä jatku. Mutta jatkuuko blogi? Siinä päivän polttava kysymys... Onko jollakin tähän mielipidettä?

Kiitos teille kaikille lukijoille että olette uskollisesti jakaneet tämän suuren suuren unelman kanssani. Olen ollut äärettömän otettu joka kerta, kun olen kuullut jostakin uudesta lukijasta ja vanhasta, joka on jaksanut roikkua mukana. You made my day!

Ullan New York Top 20

Tässäpä tulee New Yorkin mieluisimmat kokemukset......... Tosiaan blogiystäväni Inka on lähdössä parin päivän päästä New Yorkiin ja pyysi minua listaamaan parhaat paikat sieltä, joten tässäpä listaa sekalaisessa järjestyksessä.



1. Times Square Church: Tajunnan räjäyttävää gospelia 200-päisen kuoron tarjoilemana, hyvää sanomaa todellisesta rakkaudesta ja yliluonnollinen tunnelma. Iso kuoro sunnuntaisin klo 10 ja tiistaisin klo 19.

2. Coney Island: Parhaat päivänsä nähnyt friikkishow huvipuistosaari, jossa pitkä rantabulevardi.

3. Jimmy Jazz. Beyoncen ja hänen äitinsä pitämä vaatekauppaketju. Liikkeitä mm. Harlemissa ja Brooklynissä. Persoonallisia musavideotyylisiä vaatteita joka koossa edullisesti.

4. Rudy's bar. Vanha ei-turisti baari kauniissa Hell's Kitchenin kaupunginosassa. Baari tarjoaa ilmaiset hotdogit. Hintataso halpa.

5. Filene's basement. Designer-tuotteita "tehdashinnoin". Esim. Union Squaren liikkeessä uskomattoman laaja kenkävalikoima, jossa kaikki koot kätevästi esillä.

6. High Line Park. Vanhoille ratakiskoille rakennettu puisto, jossa kasvaa vain alueen alkuperäiskasvillisuutta. Upea paikka tutustua boheemiin Chelsean kaupunginosaan.

7. Hotel Marriotin maisemaravintolat Times Squarella. Oiva paikka nauttia drinkeistä tai ruuasta Times Squaren näköalapaikalla yläilmoissa. Hotellin panorama-hisseissä ottaa mahanpohjasta. Aika kallis.

8. Forever 21. Hemppa-maukka kakkonen. Valtavirtamuotia edullisin hinnoin.

9. Leijona kuningas -broadway-musikaali, Mamma mia -musikaali tai joku muu. Leijona kuningas on kaikkia aisteja ja tunteita tykittävä ykkösmusikaali, josta ei harmita maksaa kallista lippua ($100-200). Mamma Mia on hauska, loistomusiikkia sisältävä kevyt viihdepläjäys, jonka jälkeen huomaa tanssivansa ja taputtavansa seisaaltaan. Ti-to mahdollista saada superhalpoja opiskelijalippuja teatterista paikan päältä hintaan $31,50!

10. Laituripuisto Queensissa. 7-juna ja Vernon Blvd Jackson Av -pysäkki ja siitä rantaan. Rauhallinen paikallisten onkijoiden suosima puisto, josta lähtee useita laitureita kohti ylväänä kohoavaa Manhattanin silhuettia. (New Yorkin paras paikka!)


11. Sohon Spring Street. Tyylikkäitä ulkoilmaravintoloita, kauniita katuja, persoonallisia kauppoja ja boheemia tunnelmaa ennen vilkasta Sohon ykkösostoskatua (Broadway).

12. Yankees -baseball-peli Bronxissa. Amerikkalaisempaa tunnelmaa saa hakea. Kohtuuhintainen elämys (liput $30).

13. Raj Mahal -intialainen ravintola. East Villagessa sijaitseva naurettavan halpa intialainen, jossa syö herkullisen kolmen ruokalajin illallisen kympillä! Live sitransoittaja useina iltoina ja rähjäisen tunnelmallinen ympäristö.

14. Ellen's Stardust -diner Times Square -kirkon vieressä. Erikoisuutena laulavat tarjoilijat, jotka tarjoavat broadway-musiikalia ruokailuun. Normihintaiset ruuat, ylivertainen ruokailuelämys. Lihamureke ja jälkkärit, njam!

15. Vesitaksit. Edullinen-ilmainen tapa nähdä New Yorkia vesiltä käsin. Esim. Brooklynissä sijaitsevaan Ikeaan pääsee viikonloppuisin ilmaiseksi vesitaksilla ja matkalla voi ihastella Vapauden patsasta (tosin ei niin läheltä kuin ilmaisella Staten Island Ferryllä, joka on ihan must ekalla New York -reissulla.)

16. Rooftop Garden (ravintola ja baari). New Yorkin suurin kattopuutarha, jossa voi palmujen lomasta ihastella vieressä kohoavaa Empire State Buildingia ja muita New Yorkin pilvenpiirtäjiä. Kannattaa mennä alkuillasta ja/tai ei kesäviikonloppuna, jos haluaa välttää tungoksen. Ilmainen sisäänpääsy. Aika kallis hintataso. Tsekkaa pukukoodi.

17. Brooklyn heights. Toinen paikka, jossa voi ihastella Manhattanin silhuettia sekä katsella miten paikalliset hyväosaiset elävät ja nauttia ihanista puutarhoista. Elämys päivällä ja illalla. Samaan reissuun voi yhdistää Brooklyn bridgen ylittämisen ja Brooklynin ostoalueen koluamisen (mm. Jimmy Jazzit Fulton Streetillä). Ravintolasuositus: Seasons. Hyvä tunnelma, ystävällinen henkilökunta ja hyvällä tuurilla omistaja tarjoaa koko illan ;)

18. Columbia university. Harlemissa sijaitseva Ivy League -yliopisto, jonne näytti voivan pujahtaa sisälle luokkahuoneita myöten. Kauniit rakennukset ja älykäs tunnelma ;)

19. Roosevelt tram. Köysivaunumatka Manhattanin ja Queensin välissä sijaitsevalle pienelle ja kapealle saarelle maksaa vain metrolipun vetäisyn verran, mutta elämys kaupungin yllä on huikea.

20. United Nations tour. Kiertokävely Yhdistyneiden kansakuntien monikansallisella maaperällä ja organisaation pääkonttorissa on sivistävä ja edullinen vierailukohde. Varaa aikaa pari tuntia.

Bonus: Pakko laittaa vielä yksi kohta extraa. Eli West Village, jossa on hauska käydä katsomassa Gay Streetia ja Frendien taloa (Bedford Streetin ja Grove Streetin kulma).


Tietysti myös kaikki tosi perinteiset nähtävyydet kuten esim. Central Park, Empire State Building, 5th avenue, China town ja Times Square ovat mielettömiä, mutta kaikkihan tietää, että ne pitää nähdä :)