Sinne painui 2016
Reissasin kuluneen vuoden aikana 120 päivää, joista 75 päivää ulkomailla. Neljällä maalla oli minulle salaisuuksia jaettavanaan. Tapasin maailmantähtiä, vierailin seitsemän tähden hotellissa ja kultaa kimaltavassa palatsissa, lensin helikopterilla Manhattanin yllä, tanssin häitä Kreikassa, ihailin taianomaisia auringonlaskuja Santorinilla ja uin kilpikonnien kanssa Havaijilla. Mikä vuosi!
Saattelin myös rakkaan ihmisen ikuiselle matkalleen ja itkin monta kertaa niin että meinasin tukehtua. 2016 oli täynnä suuria tunteita. Vuosi otti ja antoi isolla kädellä. Mitä tästä kaikesta jäi mieleen?
Maaliskuisen Arabiemiraatteihin suuntautuneen opintomatkamme teemaksi tuntui muotoutuvan se, että joka päivä ajattelin, ettei tämän elämyksen jälkeen mikään enää ihmetytä tai häikäise enempää. Tuntui, että huippu on saavutettu kerta toisensa jälkeen, mutta aina vain seuraavana päivänä uudet ihmeet vyöryivät eteen.
Haaga-Helian organisoima opintomatka oli harvinaislaatuinen tilaisuus päästä kokemaan Arabiemiraatteja normaalia turistilomaa syvemmältä. Teimme yritysvierailuja maailman ylellisimpiin hotelleihin ja sukelsimme sisälle arabikulttuuriin paikallisessa seurassa.
Matkan yhtenä kohokohta on jäänyt mieleen Abu Dhabissa sijaitsevan Emirates Palace -hotellin 680 neliömetrin sviitissä vieraileminen. (Yö moisessa jättihuoneistossa olisi maksanut 18 000 dollaria, joten tyydyimme luikkimaan illalla omaan majapaikkaamme Emirates Academyyn Dubaihin.) Emirates Palace on maailman supertähtien valinta, kun he matkustavat maahan.
Oppaamme suostui paljastamaan, että muun muassa Sinkkuelämää-tähdet ovat asuneet täällä. Sarah Jessica Parkeriin törmäämistä piti tuolloin odottaa vielä muutama kuukausi. New Yorkissa se kuitenkin tapahtui paria kuukautta myöhemmin.
Yksi jättisviitin makuuhuoneista.
Butler esittelemässä erästä sviitin ruokailutiloista.
Emirates Palacen rakentamista varten marmoria on hankittu 13 maasta ja rakennuskustannukset ovat olleet huikeat 4,5 miljardia USD. Emirates Palacessa myytävä kallein alkoholishotti maksaa yli 4 000 euroa ja kultaa kuluu kymmeniä kiloja pelkästään ruokien koristeluun vuosittain. Kultaa voi muuten tässä maassa nostaa myös kulta-automaatista.
Emirates Palace ei ole oikeastaan hotelli vaan nimensä mukaisesti palatsi, jonka ylimmistä kerroksista löytyy kaikkien Persianlahden maiden hallitsijoiden sviitit, jonne edes hotellin työntekijöillä ei ole pääsyä itsekseen. Hallitsijat voivat luovuttaa avaimet muiden maiden hallitsijoiden käyttöön halutessaan. Näissä sviiteissä on omat tilat median edustajille – kuten myös baarit, spat ja henkivartijat löytyvät tilojen kätköistä.
Mikä kerros teille, sir?
Globaalin maailman väristyksissä
Opintomatkan aikana tapasimme Haaga-Helian alumneja, jotka olivat päätyneet töihin Arabiemiraatteihin. Opin yritysvierailuilla paljon Dubain kansainvälisestä työkulttuurista. Suomessa ihmisiä käytetään usein tiettyyn tehtävään ja sen jälkeen päästetään menemään. Dubaissa tuntui olevan aivan toisin.
Paikalliset kontaktimme kertoivat eri yhteyksissä, että Dubaissa työntekijään (etenkin länkkäreihin) panostetaan alusta saakka ajatuksella, että hän tulee kasvamaan kykyjensä ja panostuksensa mukaan aina suurempiin saappaisiin ja etenemään uralla nopeastikin. Haaga-Helian kasvatit hienoissa toimistoissaan olivat eläviä esimerkkejä tästä.
Aina niin turvalliselta tuntunut Eurooppa ei ollut enää sama ja meistä tuntui, että olemme paremmin turvassa Arabiemiraateissa kuin koti-Euroopassa. Se oli hullu ajatus!
Minä istuskelemassa Dubaissa sijaitsevan 7 tähden Burj Al Arabin sängyllä. Ja maailman korkein rakennus Burj Khalifa terrori-iskun jälkeen.
Lisää Dubain opintomatkasta löytyy täältä >>
Vuoden ensimmäinen matka Arabiemiraatteihin oli mitä erikoisin reissuvuoden aloitus. Sitä seurasi monta ajoa halki Suomen, kolme Jenkki-reissua ja rakkauden täyteinen matka Kreikkaan häitä juhlimaan. Vuoden alussa ei ollut yhtään matkaa varattuna vaan moinen hieno vuosi siitä vain kehkeytyi. Tähän sopii hyvin Cali-siskon uuden vuoden postauksesta löytynyt lainaus:
“Tomorrow is the first blank page of a 365 page book.
Write a good one.” ― Brad Paisley
Dubain opintomatkan raportointi jäi viime keväänä kesken, kun kuoleman suru valtasi mielemme heti matkan jälkeen. Halusin saattaa matkan päätökseen blogin puolella nyt ja sen vuoksi täytyy jakaa vuosimuistelot useampaan postaukseen, jotta vältytään kilometripostaukselta.
To be continued...
To be continued...
Ps. Muista osallistua matkamessulippuarvontaan 10.1. mennessä!
Todella hyvin kiteytetty ja niin kovin tutulta kuulosti tämä "2016 oli täynnä suuria tunteita. Vuosi otti ja antoi isolla kädellä."
VastaaPoistaYhdessä eteenpäin, kohti uusia haasteita ja seikkailuita! Parasta uutta vuotta <3
Elämä näyttää haluavan vievän meitä samoilla kuvioilla eteenpäin. Mutta yhdessä eteenpäin tuli mitä tuli indeed! <3 Parasta uutta vuotta meille kaikille! <3
PoistaAikamoinen vuosi. :/
VastaaPoistaOlis kysymys että oliko sul MacBook? Mitä kuvankäsittelyä käytät? Mun vakio PIXLR-sovellus meni juntturaan ja GIMP:issä vaaditaan liikaa kikkailuja että koko kuvan edes saa avattuu. Olisko vinkkejä?
Moikka Sara! Vuosi on ollut kyllä aikamoinen, toden totta. Niin se taitaa kaikilla olla. Monta juttua mahtuu matkan varrelle :)
PoistaJoo mulla on MacBook Pro ja käytän Photoshopia. Photari ei oo kovin halpa, kun siitä menee nykyisin kuukausimaksu, joten sei ehkä peruskäsittelyyn ole paras. Mutta itse en oikein muita ohjelmia hallitse. Lightroomia kehutaan paljon. Ootko sitä kokeillut?
Hienoja reissuja!
VastaaPoistaDubai on juu aika monipuoliseksi kasvamassa, mutta kuitenkaan ulkomaalaisille ei myönnetä kansalaisuutta ja esim. eläkettä ei tuosta noin vaan saa ulkomaalaiset, tai tuommoisia asioita olen Dubaista lukenut, mutta voihan se olla että asiat muuttuvat/eri käytäntö eri firmoilla
Heippa Susanna! Pahoittelut, että vastaamisessa on kestänyt. Totta nuo seikat mitä kirjoitit. Jos Dubaihin mieliin niin joutuu vain hyväksymään tuon pelin hengen. Jonkin aikaa olisi kiva joskus kokea Dubain dynaamista meininkiä... ehkä joskus. Saa nähdä :)
PoistaKiitos kommentista! =)