When we support each other, incredible things happen.
Osallistuin eilen Ping Helsinki Studio -tapahtumaan, jossa aiheena oli tunteet ja tarinankerronta. Illan anti oli niin ajatuksia herättävä, että kotiin päästyäni luin muistiinpanot miehelle ja pulputin päässä surraavia mietteitä hänelle innostuneena.
Yksi tilaisuuden puhujista oli Emotion Trackerin kehittänyt yrittäjä Camilla Tuominen. Hän kertoi puheenvuorossaan tutkimustuloksista, jonka mukaan luovuus on suoraan sidoksissa siihen miten turvalliseksi ihminen olonsa tuntee. Väitteen paikkansapitävyys on helppo uskoa todeksi. Jos on työpaikassa, jossa omien ideoiden ääneen sanomista pitää pelätä, jättää ajatuksensa helposti sanomatta ja uusia innovaatioita ei synny.
Tuominen kertoi myös Googlen tekemästä Project Aristotle -tutkimuksesta, joka oli paljastanut, että psykologinen turvallisuus on parhaita tiimejä yhdistävä tekijä. Kukaan ei haluaisi laittaa erillistä "work facea" naamalle työpäivän ajaksi vaan kaikki haluaisivat voida olla omia itseään työssä ja vapaalla.
Meillä jokaisella on valtava vastuu siinä, että minkälaisia ketjureaktioita laitamme omalla toiminnallamme liikkeelle toisissa. Hyvän kohtaamisen jälkeen lähdemme säteilemään iloa eteenpäin, kun taas huonon päivän jälkeen vähintään kotona todennäköisesti purkautuu harmitukset puolison niskaan. Molemmat tunnetilat tarttuvat ja leviävät.
Mieluummin hyvää liikkeelle, eiks je? Ping Helsinki Studiossa tämä taito osataan.
I CAN
Eilen ilmestyneen Trendi-lehden teemana on matkailu. Lehteen oli jälleen löydetty mahtavia haastatteluja, joista suosikkini liittyi yllättäen unelmien toteuttamiseen ulkomailla. Bloggaajakollegani Sari Kilpiäinen kertoi lehdestä diginomadi-elämästään (kannattaa lukea!) ja Annukka Isomaa surffiharrastuksestaan, joka oli tehnyt hänestä rohkean.
Isomaa kertoo näin:
"Kun näin nuorena surffielokuvia, kuvittelin, että surffaaminen on jotain niin hienoa, etten voisi itse harrastaa sitä. Olen kotoisin duunariperheestä Oulusta ja ajattelin, ettei minulla olisi koskaan rahaa matkustaa kauas paratiisirannoille. – – Mutta kun 29-vuotiaana aloin seurustella surffausharrastajan kanssa, kuulin monista edullisista tavoista matkustaa. Ymmärsin, että ainoa este kokeilla oli asenteeni. Niinpä ostin itselleni 31-vuotissyntymäpäivälahjaksi viikon surffimatkan Portugaliin. – –
Surffikärpäsen puraistua elämäni muuttui huomaamatta. Aloin katsella vain lomakohteita, joissa on aaltoja, ja kuluneen neljän vuoden aikana olen tehnyt jo 13 surffimatkaa. Reissut ovat kestäneet kahdesta viikosta kahteen ja puoleen kuukauteen. – –
Olen oppinut, että unelmiaan pystyy toteuttamaan vähälläkin rahalla. Surffimatkat ovat avanneet silmäni sille, että maailma on täynnä mielettömiä paikkoja, joihin pääseminen on vain päätöksestä kiinni – ainakin meille suomalaisille. Se tekee meistä valtavan etuoikeutettuja." (Trendi 3/2017)
Kuinka ispiroivaa luettavaa! Näinhän se juuri on.
Tällä talolla on asenne kohdillaan.
Ping Helsinki Studiossa Camilla Tuominen kertoi, että tutkimusten mukaan jopa 80-90 % kokemastamme kärsimyksestä johtuu omasta ajattelustamme.
Siinäpä onkin mietittävää viikonloppuun: Mitä tekisin, jos en pelkäisi?
Jes jes jes! Mää Ulla rakastan näitä sun postauksia, jotka syntyy hetkessä sen jälkeen kun oot inspiroitunu jostakin asiasta täydellisellä hurmoksella! Tästäkin sai taas tosi paljon ajateltavaa, jo otsikon kysymyksestä. Hienoa raportointia tapahtumasta! :)
VastaaPoistaVoi Inka, oot kyllä paras lukija ja ollut sitä jotain 10 vuotta kohta! <3
PoistaIhan huikee tää matka mikä on tultu! Päätä huimaa ku alkaa ajatella kaikkia vaiheita (omalla kohdalla) Perhe joulu Amerikasta -matkasta alkaen... Huh huh! =)
VastaaPoista