Mökkikesän purkitus

Kiitos nykyajan 3G-yhteyksineen ja etätyömahdollisuuksineen olemme voineet viettää kesän loppumetrit mökillä. Saatiin viikonloppuna vieraitakin ja elämä antoi parastaan. Salakavalasti olen alkanut viihtyä mökillä koko ajan vain paremmin. Aika menee täällä yhtä nopeaa kuin Amerikassa! Suhteemme alkutaipaleella mökille tulo oli pakollinen paha, mutta nyt en haluaisi lähteä täältä pois. Leikittelin jopa jo ajatuksella, että minkälaiset matkarahat saisi säästettyä, jos asuisi vuoden mökillä, mutta se nyt ehkä oli jo vähän paksua...





























Näyttää siltä, että olen ollut monessakin asiassa väärässä. Vastustin nimittäin melko hanakasti mönkijän ostoa aikoinaan. En voinut tajuta, mitä järkeä sellaisen kapistuksen hankkimisessa voisi olla. Ja kun piti hankkia mönkijä, piti hankkia myös sille kärry. Ja venetraileri. Ja autolle kuomullinen peräkärry ja peräkärrylle peräkoukku. Siinä vilisi monta ulkomaanmatkaa filminä ohi silmissä, mutta onneksi Make oli taipumaton. Nyt nimittäin meikäläinenkin on suveneeri kruisailun rakastaja! Ja kuinka helppoa on saada vene vesille ja hyppiä sieltä uimaan, niin parhautta!

Tein yhtenä iltana pienen ilta-ajelun yksikseni ja oli aivan mahtavaa! Laitoin popit soimaan kuulokkeista ja ajelin tukka hulmuten pitkin maita ja mantuja vauhdinhurmasta nauttien. Välillä pysähdyin kuvailemaan kaikkea kaunista ja nautin elosta sieluni kyllyydestä. Jopa niin, etten olisi ollut missään muualla maailmassa mieluummin.

Nyt on kuitenkin aika säilöä ihana mökkikesä muistoihin talven varalle. En kyllä tajua, miten pärjään ilman grillattua maissia, josta on tullut ylivoimaista herkkuamme tämän ja viime kesän aikana. Olen pohtinut, että voisiko kotiin ostaa kasan kertakäyttögrillejä ja grillata maissit parvekkeella talvella?

Kohta suuntaamme Ouluun, jossa loppuviikko tulee sujumaan häätunnelmissa. Blogini päivittelytahti on ollut nyt vähän verkkaista, mutta minut löytää myös Instagrammista nimellä Ulletin ja siellä on lisää kuvia viime ajan menosta, mikäli jota kuta sattuu kiinnostamaan :) 

Ps. Nellan blogin kautta silmiini osui tällainen kirjoitus Sydämen supatus -blogissa, joka kuvaa tuota minunkin tuntemaa maailman näkemisen nälkää paremmin kuin itse olisin ikinä osannut sitä kuvailla. Mahtava kirjoitus, kannattaa lukea!