Tee mitä et voi – by PING Helsinki, Casey Neistat, Ilkka Halava ja Ulla

Olen innostunut Teemu Selänteen hostaamasta Supertähdet-ohjelmasta. Kiireisen viikon jälkeen lojumme viettämässä lauantaita sohvalla Supertähtien ensimmäistä jaksoa Ruudusta katsoen. Teemu vieraineen lähtee kurvailemaan hiekkakirpuilla ja moottoripyörillä Nevadan aavikolle ja sydämessäni läikähtää.

– Mää tiiän, voitais mennä kesällä viikoksi (tai pariksi) Vegasiin!

Näen jo mielessäni kuinka tällä reissulla voisimme kurvailla katsomaan kaikkia lähiseudun kohteita ja kokeilla aktiviteetteja, jotka ovat vielä kokematta. Hiekkakirpulla ajo, Zionin luonnonihmeet roadtrip Coloradoon Monument Valleyn halki – Yes! Nevada here we come!

Nopeasti kelaan mielessäni vielä realiteetit: koulukiireet ovat kesäkuuhun mennessä ohi ja kesälomat tulossa. Rahaa nyt voisi olla tietenkin hieman enemmän, mutta sen hankkiminenhan on vain itsestä kiinni. Suunnitelma näyttää aukottoman hyvälle ja täysin toteutettavalle.

Excuse me, do what you can't

Tuntia myöhemmin ollaan riidan keskellä. Jotenkin idean täydellisyys ja ongelmattomuus ei ole auennut toiselle osapuolelle samalla salaman kirkkaudella kuin minulle. Lomathan on jo suunniteltu ja lennotkin varattu Italiaan ja Kreikkaan. Mutta – mitä sitten?

Toinenkin tunti kuluu ennen kuin ymmärrän, että eri aaltopituudella olemisemme saattaa johtua erinäisistä seikoista, kuten esimerkiksi siitä, että minä olen ollut täyttämässä itseäni koko eilisen Casey Neistatin ja PING Helsinki -bisnesfestareiden "Do what you can't" -asenteella.

Kuten viime vuonnakin PINGin jälkeen olen täynnä uskoa, että mikä tahansa on mahdollista! Mitenpä muuten viime vuonna PINGissä tapaamani Tuomo Meretniemikään perheineen seilaisi seitsemällä merellä parhaillaan.

Seven-day-weekend

Minulle eilisen PING Helsingin innostavin osuus oli futuristi Ilkka Halavan puheenvuoro. Olen fanittanut Halavan ajatuksia jo aiemminkin. Hesarin tekemä juttu kertoo miehen asenteesta:

Halavalla oli korkeanpaikankammo. Niinpä hän päätti kokeilla riippuliitoa. Koska hän änkytti, hän päätti alkaa esiintyä. Kun Halava alkoi opiskella Turun kauppakorkeakoulussa, hän pyrki joka tilanteessa juontajaksi. Ihmisten edessä puhuminen oli kamalaa: hän pelkäsi tosissaan kaatuvansa kuolleena maahan. 

Do what you can't. Tee mitä et voi.

Kuten tiedätte tulevaisuuden työmaailma kiinnostaa minua valtavasti. Halavan puheenvuoro oli yhtä tykitystä meikäläiselle:

– Erityisesti kaikki tylsä katoaa ja muuttuu digitaaliseksi. Tulevaisuudessa kaikki meistä ovat artisteja, sillä koneet ja tekoäly tekevät kaiken raskaan ja mekaanisen työn. Työn ja vapaa-ajan välinen ero häviää kokonaan. Eläkkeelle jäämisen, kehityskeskustelujen ja tyky-päivien pointti katoaa täysin. Tulevaisuudessa on "seven-day-weekendit" – töitä tehdään seitsemän päivää, eikä se haittaa. Koska työ on mielekästä ja mukavaa.

Euforia on vallannut minut. Tähän olen jo pitkään uskonut, joten kuinka mahtavaa on kuulla se arvostetun tutkijan suusta.

Ikuisen nuoruuden maa

Halava kertoo, että Suomi on tulevaisuudentutkijoiden keskuudessa äärimmäisen mielenkiintoinen maa. Vuodesta 2011 alkaen työn tuottavuus tehtyä työtuntia kohti on ollut maailman parasta täällä. Meillä on ehjä yhteiskunta ja maailman korkeimmin koulutettu kansa. Meitä on vain 5,5 miljoonaa, joka ei vastaa Kiinassa edes keskisuurta kaupunkia. Suomella on kaikki avaimet käsissään ottaa kaikki ilo irti ja johtaa digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Maailmalla kyselläänkin, että mitä te siellä Suomessa aiotte tehdä tällä suurella mahdollisuudellanne?

Halava hoksauttaa, että Suomi voisi alkaa markkinoida itseään ikuisen nuoruuden maana, olemmehan onnistuneet nostamaan eliniänodotettamme 40 vuodella sadassa vuodessa! "Jos jossain keksitään kuolemattomuus, se tapahtuu Suomessa", naurahtaa Halava. Markkinoijat voisivat rohkeammin viedä viestiä tästä maailman turvallisimman maasta, jossa on huippuosaamista ja puhdasta luontoa. "Ikuisen nuoruuden maa" kuulostaa kyllä hyvälle.

Älkää sopetutuko 50-vuotiaiden setämiesten maailmaan

Halavan mukaan nyt syntyvät lapset eivät tule koskaan ajamaan autoa. Maailma muuttuu ennätysnopealla tahdilla ja olemme vasta murroksen alussa. 50-vuotiaiden "setämiesten" maailmassa ei kannata ottaa liian mukavaa asentoa, sillä X- ja Z-sukupolvet tulevat tekemään – ja tekevät jo – asiat täysin eri tavalla maailmassa, jossa kuka tahansa voi olla oma mediansa, julkaista kirjoja ja videoita. Tehdä mitä tahansa.

Youtube-tähti Casey Neistat on esimerkki uuden ajan supertähdestä ja todellisesta vaikuttajasta, vaikka hän itse kertoikin "vaikuttaja"-sanaa inhoavansa. Neistatin Youtube-kanavalla on yli 7 miljoonaa tilaajaa ja hän videoitaan katsotaan 55 miljoonaa kertaa kuussa. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista työllä, jota tuskin voi työksi kutsua. Neistat nimittäin tekee sitä mitä rakastaa ja elää sillä.

Casey Neistat ei syntynyt kultalusikka suussa. Hän on jättänyt koulut kesken, lähtenyt kotoa 15-vuotiaana ja asunut useita vuosia asuntovaunualueella vauvan kanssa. Nyt hänellä on kaksi lasta. Neistat asuu New Yorkissa, jonne hänellä ei pitänyt olla varaa muuttaa.

Taustastaan huolimatta – tai ehkä juuri siksi – Neistat elää unelmaansa, johon ei näytä sana "mahdotonta" kuuluvan.

Casey Neistat oli PING Helsingin odotetuin vieras. Hesarin mukaan miehen saaminen Suomeen maksoi 50 000 dollaria

Tee asioita toisin kuin muut tekevät

Neistat kertoo, että koska hän ei ole käynyt elokuvakouluja, hän on joutunut opettelemaan ja keksimään kaiken itse. Luomaan jotain mitä ei ole aiemmin ollut olemassa. Tämän hän kertookin olevan menestyksensä salaisuus. Asioita ei pidä tehdä kuten muut tekevät. Pitää uskaltaa valita oma tie ja löytää oma ääni.

Markkinoijille Neistat sanoo, että keskinkertaisuus on huonompaa kuin huono. Hän kannustaa ottamaan riskejä ja olemaan rohkea. Sisällöntuottajille hän sanoo, että kaupallisten yhteistöiden valinnassa kannattaa tähdätä tekemään vain sellaisia asioita, jotka ovat sisällöntuottajalle itselleen vähintään yhtä merkityksellisiä kuin ne ovat asiakkaalle. Tällöin homma toimii.

Maailman ympäri lentäminen Niken markkinointibudjetilla kaverin kanssa mahtanee olla osuva esimerkki Neistatin tavasta elää kuten opettaa. Tsekkaa video alta.

Tulevaisuus on jo täällä

PING Helsinki -festareiden päätteeksi istumme nelihenkisen jengin kanssa Clarionin Sky barissa ja keskustelemme festareiden annista. Meinaan tippua tuolilta, kun käy ilmi, että olen ainoa seurueesta, joka on omakohtaisesti kokenut "setämiesten" johtaman työarjen. Olen ainut, jota on joskus ahdistanut, että on sunnuntai, ja joka on sinnitellyt työpäivän läpi tylsistymisen ja turhautumisen vuoksi.

Yksi meistä on milleniaali, joka on tehnyt uransa unelmatyössään matkatoimittajana. Kaksi muuta ovat yrittäjiä ja toinen vielä sen lisäksi artisti, taikuri. Heillä ei ole kokemusta turhauttavasta työelämästä, koska heidän elämänsä pyörii sen ympärillä, mille sydän sykkii. Futuristin puheet eivät siten saaneet heitä samanlaisiin liekkeihin kuin ne saivat minut. Tajusin, että tulevaisuus on jo täällä heille.

Ystäväni Veera Bianca lähti lähes suoraan PINGistä kohti lentokenttää ja Australiaa. Näin Veera kirjoittaa blogissaan työarjestaan ja parin kuukauden aikatauluistaan:

Kevät on ollut kieltämättä kiireinen, eikä tilanne tunnu rauhottuvan. Sen sijaan että odottaisin kiireen laantumista, olen opetellut hallitsemaan sitä paremmin. Kiireisenä on pitänyt reissut ja asiakastyöt, kuten ennenkin. Tämän vuoden tähänastiset blogireissut ovat vieneet Islantiin kahdesti, New Yorkiin, Prahaan ja Milanoon. Australian jälkeen olen viikon Suomessa, jonka jälkeen reissaan erääseen Euroopan ihanaan kesäkohteeseen nauttimaan viiniä – tästä kerron teille lisää vasta myöhemmin. Tämän jälkeen matka jatkuukin muutamaksi päiväksi San Franciscoon. Jenkeistä palaan taas kotiin Helsinkiin, jonka jälkeen lähdemme bloggaajatyttöporukalla pidennetyksi viikonlopuksi Tukholmaan blogitapahtumaan ja Celine Dionin konsertiin. Tukholman jälkeen lennänkin sitten kesäkuussa vielä Indonesiaan... 

Tämän valossa ei liene yllättävää, että Supertähtien jalanjäljissä Las Vegasiin kesällä lähteminen ei tuntunut päässäni haasteelta eikä miltään.

Bisnesfestaritkin näyttävät jotenkin toisenlaiselta kuin entisaikaan

Koulusta valmistumiseni alkaa olla todella lähellä ja se jännittää. Minnehän minun polkuni tulee viemään? Se ainakin on varmaa, että mahdollisuuksia ja kiinnostavia esikuvia riittää ympärillä. Olen superylpeä itsestäni, että uskalsin lähteä kolme vuotta sitten tavoittelemaan erilaista tulevaisuutta opiskelemisen kautta, vaikka se ei ainut polku muutokseen olekaan (kuten vaikka Neistat sen todistaa).

Itse asiassa seuraavaksi onkin kai syytä palata sen äärelle, että tekee asioita toisin kuin on opetettu.

Ps. Ja mites se riita? Se on selätetty. Poskeeni tökätään sohvalta Clarionin vaaleanpunaisella ilmapallolla, jossa lukee "You are awesome."

PINGin vaikutus ajatuseroihimme on käyty läpi ja on sovittu, että ollaan taas tiimi, jossa molempien vahvuudet – insinöörin järkevyys ja luovan ihmisen intohimoisuus – käytetään yhteiseksi polttoaineeksi, ei toisia vastaan. Yhteenottoja meidän kahden X- ja Y-sukupolvien maailmankuvien välillä on tulossa varmasti jatkossakin, mutta so what. Do what you can't. Toisinaan se tarkoittaa heittäytymistä, toisinaan kärsivällisyyttä.