Kylmästä lämpimään

Tiedätte hassun mieleni, joka tuottaa jatkuvalla syötöllä mielikuvia, jotka ohjaavat haaveitani ja toimiani. Olen ampiainen, jota vetää puoleensa kirkkaimmat värit - ja harakka, joka ei voi mitään viehtymykselleen kimallusta kohtaan. Harmaus ja synkeys eivät ole juttujani, mutta viime sunnuntaina itse itselleni asettamaani valoukuvaushaastetta toteuttaessani löysin synkän myrskyisästä maisemasta runollista kauneutta ja latasin sitä blogiinkin edellisessä postauksessa. Kyse ei ollut masennuksesta, kuten jotkut jo ehtivät huolestua!

Samaisena päivänä oli löydettävissä myös vielä vahvoja värejä - marraskuussa! joten... got to love Helsinki! Täältä tulee väripesua vasten marraskuun nassua.









Pääsin sunnuntaina ulkoiluttamaan myös pitkästä aikaa "uutta" takkiani. Alkusyksystä ollessamme Nuorten Aikuisten Amerikka -verkosto NAMEn kanssa vierailulla Ivana Helsingissä, mukaani tarttui Where the f*ck is my sailor -malliston ihanainen takki ja lupasin esitellä sen blogissa. Mutta mitä teinkään. Jätin uuden takkini kesämökin vaatenaulakkoon 600 kilometrin päähän! Nyt, kun sain vihdoin takkini takaisin, on minulla kuin uusi vaate - höystettynä vahvalla savun hajulla tosin.







Satunnaisena sunnuntaina on mahdollista nähdä runollisuutta marraskuisessa hämärän sumuisessa päivässä, mutta sieluni sopukoissa toivoisin, että surkea sää tarkoittaisi välillä kirkkaan vihreitä palmunoksia vasten piiskaavaa sadekuuroa (kuvitelkaa sellainen Kauniiden ja rohkeiden sadekuuro ja pääsette fiilikseen).

Matkakuume lienee tähän aikaan vuodesta yksi yleisimmistä kansantaudeistamme. Onneksi tammikuussa on luvassa helpotusta kaikille meille kärvistelijöille Matkamessujen muodossa. Stilettikorkokanta-blogi hyväksyttiin ilokseni virallliseksi Matkamessujen matkabloggaajapassin saajaksi, joten messuja, matkjoja, uusia vinkeitä ja kevättä kohti mennään! Stay tuned.

4 kommenttia

  1. Ihania kuvia! <3 Hih ja sä sait vihdoin sun takin takasin :)

    VastaaPoista
  2. Ihana takki ja aivan mahtavaa, että vieläkin löytyy luonnosta värejä. Omituinen syksy ja talvi, hyvässä mielessä tosin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Oon kyllä niin samaa mieltä, että on mahtavaa löytää vielä värinsä säilyttänyttä luontoa.

      Poista

Kiitos kommentista, niitä on aina kiva saada!