Mikä saa minut matkustamaan ja mikä jäämään kotiin?

Sain Inkalta blogihaasteen jo aika kauan sitten. En ole voinut vastata tähän haasteeseen Amerikan reissumme jälkeen, en vaikka kuinka pidinkin saamastani tehtävstä. Syy tähän on ollut yksinkertaisesti se, että matkalle lähtemisen ajatteleminen, tai lähinnä se, ettei mitään uutta reissua ole tiedossa lähitulevaisuudessa, tuntui rinnassa suunnilleen fyysisenä kipuna. Puhumattakaan henkisestä sekoamisesta. Nyt olen kai päässyt pahimman yli, joten uskaltaudun leikkimään tulella ja vastaan haasteeseen, joka kuuluu: Mikä saa minut matkustamaan ja mikä jäämään kotiin?


Ensimmäiseen kohtaan on helppo vastata ja syitä tulee mieleeni heti lukuisia. Mikä saa minut matkustamaan?

1. Halu nähdä maailmaa 

Olen pienestä saakka ajatellut, että jos kerran on mahdollista tutkia, mitä tältä pallolta löytyy, olisi tyhmää jättää tutkimatta. Tiedän, ettei kaikilla ole samaa intohimoa ja suoraan sanottuna välillä toivoisin, että itsellänikin olisi vähemmän kova hinku siihen. Tai sitten olisi hienoa olla tilanteessa, jossa olisi resursseja viettää sitä aikaa maailmalla. Joidenkin mielestä matkustelen paljon. En halua kuulostaa kiittämättömältä toteutuneiden reissujeni suhteen, mutta tähän poltteeseen nähden 3-4 lyhyttä reissussa vuodessa on mielestäni aivan liian vähän. Määräaikaisena työntekijänä jokainen reissu on kuitenkin aina suuri unelma, sillä koskaan ei tiedä, että onko tulevaisuudessa mahdollista päästä taas jonnekin.



2. Elämän onnellisinta aikaa

Olemme ehkä ajautuneet lomailemaan turhankin luksukkaaseen tyyliin, silloin kun reissuun lähdemme. Toisaalta on ihanaa olla lomalla kaikista arkisista jutuista. Huonommilla hotelleilla ja vähemmällä kulutuksella voisi reissussa olla ehkä pidempään, mutta toisaalta monesti aikaa (=lomaa) ei olisi kuitenkaan enempää. Maken, kun pitää saada viettää kesällä aikaa mökillä mahdollisimman paljon. Joka tapauksessa elämä lomalla on kyllä ihmisen parasta aikaa, kuten sanonta sanoo. Kun pääsen vaikkapa New Yorkiin, olen niin onneni kukkuloilla, että sitä olotilaa voi vain kaukaisesti tunnistaa ihmiselämäksi, sillä niin eri leveleillä siellä leijuskellaan... :)


3. Parasta pääomaa, mitä rahalla voi hankkia

Kun kerran reissut tarkoittavat ylimaallista onnellisuustilaa, on hankala kuvitella, että mikään muu sijoitus pystyisi samaan. Niinpä istummekin vähän vinksahtaneella yli 10 vuotta vanhalla sohvalla kotona, sillä oikea priorisointi on edellytys matkaan pääsemiselle. Kaiken lisäksi onnellisuus kaunistaa, joten usein reissussa tuntee bonuksena vielä itsensä nätiksi!

4. Halu ymmärtää maailmaa

Elämme globaalissa maailmassa, jossa jo pakostakin törmää toisiin kulttuureihin arjessa. Matkailu avartaa ymmärtämään maailmaa ja toisia ihmisiä paremmin. Se on totta niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin.


5. Vieras omassa maassa 

Olen välillä tuntenut, että olen syntynyt väärään kulttuuriin. En pidä hiihtämisestä, Lapista, talvesta, värittömyydestä, vakavahenkisestä mentaliteetista tai suomalaisesta populaarikulttuurista, joissa mässäillään ankeudella tai ördäyksellä. Jos googlettaa vaikkapa sanat "Key West art" ja "Finnish Art" niin näkee pikasilmäyksellä, että eri paikoissa on erilaiset sielunmaisemat, jotka kumpuavat monille eli osa-alueille, kuten taiteeseen jne. Tuntuu vaikealta löytää sielunmaisemaani koto-Suomesta, vaikka toki monia asioita omasta maastani tietysti myös arvostan. 



6. Kaukokaipuu ja seikkailun halu

Välillä myönnän maailmalle kaipuuni kumpuavan romanttisista haaveista, joissa muu maa on mansikka. Kun ei jaksa tavallista arkea. Arki tulee kaikkialla pidemmän päälle, mutta lomareissuilla sitä ei tarvitse kohdata. Voi viettää päivät seikkaillen ja uuteen tutustuen. Ei tarvitse siivota, eikä laittaa ruokaa. Ei tarvitse olla tavoitettavissa, voi unohtaa puhelimen sammuneena laukkuun päiväkausiksi. Voi tutustua uusiin ihmisiin ja lähteä aamulla kulkemaan tietämättä minne päätyy. On aikaa ja mahdollisuus olla ja mennä juuri kuten haluaa ilman aikatauluja ja kalentereita.

7. Inspiraation lähteet 

Jokaiselta matkalta tarttuu mukaan jotain, jonka asiosta on hieman eri henkilö kuin ennen matkalle lähtöä. Jotain, jonka myötä mielenmaisema on hieman rikkaampi kuin aiemmin. 


Mikä saa jäämään kotiin? Siihen on helppo vastata lyhyesti. Raha- ja aikarealiteetit. Onhan matkustelussa huonojakin puolia, kuten ekologiset vaikutukset, mutta jos rehellisiä ollaan, niin ne eivät ole syitä, jotka saisivat minut jäämään Suomeen, mikäli mahdollisuus on lähteä. Niin hyvä ihminen en ole. 

Käyn päässäni jatkuvaa priorisointikeskustelua siitä, että mihin kannattaa sijoittaa ja säästää. Tänä keväänä olen päättänyt sijoittaa itseni kehittämiseen ja inspiroitumiseen täällä Suomessa. Haluaisin myös jatkaa opintoja ja ehkä hankkia jopa jonkun aivan uuden taidon/ammatin, mutta suurinpana mietityttävä asiana on se, että miten kestäisin opiskelubudjetin pakottamana reissutonta elämää? Nuorena naimisiin meneminen aiheuttaa rajoitteita sille, ettei voi ihan mielensä mukaan mennä ja tulla, mutta onneksi olen siitä päätöksestä edelleen kuitenkin varma. On yksi asia, joka menee jopa maailman näkemisen nälkäni edelle ja se on rakas mieheni.

Kiitos Inkalle haasteesta! Laitan tämän eteenpäin Marjolle ja Heidille ja kaikille muillekin, jotka haluavat tähän tarttua. 

Ei kommentteja

Kiitos kommentista, niitä on aina kiva saada!